keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Teemaseminaari: Oman osaamisen brändääminen

Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden 2.vuoden opiskelijat järjestivät maanantaina 10.4.2017 teemaseminaarin Oman osaamisen brändääminen. Seminaarin järjestäminen on osa 2. vuoden Hyvät työelämävalmiudet- opintoja. Seminaarissa olivat puhumassa Katleena Kortesuo, Simo Takanen, Jasmiina Karvinen ja Eeva-Maija Hiekkataipale.

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo. Katleena piti esityksensä englanniksi ja siinä teemana oli itsensä brändääminen ja tarinan kerronta somessa. Katleena korosti, että kaikilla on oma brändinsä, vaikka ei siltä välttämättä tuntuisi. Osa brändiämme on, miten muut meitä kuvailevat.

Itsensä brändäämisessä on kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on tunne itsesi. Esimerkiksi henkilö joka pukeutuu sporttisesti, mutta ei urheile, ei tunne itseään ja brändiään. Katleena muistutti, että muita ei kannata kopioida, vaan kannattaa olla oma itsensä. Toinen vaihe on kommunikoi muiden kanssa. Jos et ollenkaan kommunikoi, kukaan ei tiedä millainen persoona olet ja mitä osaat ja mitä tiedät. Kolmas vaihe on kehitä itseäsi. Jokaisella on jotain paranettavaa.

Brändäämisestä Katleena siirtyi tarinan kertomiseen sosiaalisessa mediassa. Tarinat ovat tärkeitä, sillä niiden avulla kommunikoidaan ja kerrotaan asioita. Tarinoilla on monia eri kaavoja ja Katleena kertoi niistä muutaman. Yksi kaava on ”one, two, surprise”. Eli tarinassa toistuu asia ja lopuksi tapahtuu jotain yllättävää. Toinen kaava on tuhkimotarina, jossa joku on huonossa asemassa ja lopuksi menestyy, esimerkiksi köyhästä tulee rikas. Kolmas kaava on hyvä vastaan paha, silloin tarinassa on hyvä sekä paha osapuoli.

Millainen on sitten hyvä tarina? Sellainen, joka herättää kuulijassa tunteita. Jos kuulemasi tai lukemasi herättää sinussa jonkinlaisia tunteita, iloa, surua tai mitä vaan, olet elänyt tarinan. Siksi tarinoita myös kerrotaan, sillä tunnetiloja halutaan jakaa. Lopuksi Katleena antoi kolme vinkkiä sosiaaliseen mediaan. Valitse oikea kanava sisällön mukaan, kerro tarina lyhyesti ja käytä videoissa tekstityksiä, sillä aina katsojat eivät voi kuunnella ääniä.


Toisena vuorossa oli koomikko ja yrittäjä Simo Takanen. Simo tekee koomikon ja juontajan töitä, sekä toimii toimitusjohtajana rengasliikkeessä, jonka hän perusti yhdessä ystävänsä kanssa. Simo kertoi törmäävänsä usein ihmisten ihmettelyyn siitä, että hän tekee montaa asiaa työkseen eikä hänellä ole vain yhtä ammattia.

Simo ei aluksi tiennyt renkaista mitään, mutta lähti mukaan yritykseen rohkeasti ystävänsä ehdotuksesta. Simo sai heti alussa huomata, että markkinointi ei ole helppoa ja rengasliikkeen brändäämisessä on omat haasteensa. Renkaita ei osteta kovin usein, eivätkä ne herätä ostajissa suuria tunteita. Simo onkin huomannut esimerkiksi some-markkinoinnissa, että ihmisiä kiinnostaa enemmän rekat ja muut ajoneuvot joihin renkaita laitetaan, kuin itse renkaat.

Juontotöihin Simo päätyi vahingossa. Hän opiskeli Laurean ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja päätyi juontamaan yhtä koulun tapahtumaa. Lopulta hän olikin juontamassa kaikkia Laurean tapahtumia. Aluksi hän pelkäsi jonkin verran esiintymistä, mutta koska esityksiä oli paljon, niihin myös pikku hiljaa tottui. Vieläkin hän kuitenkin jännittää ennen esiintymistä.

Puheensa lopuksi Sami esitteli Facebook profiiliansa ja kertoi, miten hän pyrkii markkinoimaan ja brändäämään itseänsä. Sami tekee muun muassa erilaisia meemejä. Sami myös kannusti, että kannattaa brändätä itsensä alalle josta on kiinnostunut, olla aito ja kokeilla uusia asioita.


Viimeisenä olivat vuorossa rekrytointikonsultti Jasmiina Karvinen ja aluepäällikkö Eeva-Maija Hiekkataipale Arja Raukolasta. Heidän puheenvuoronsa keskittyi oman osaamisen brändäämiseen työnhaussa.

Jasmiina ja Eeva-Maija kertoivat, että henkilöstövuokraus on kasvussa ja alalla on paljon työpaikkoja auki. Arja Raukolalla he rekrytoivat muun muassa taloushallinnon työntekijöitä, insinöörejä ja it-alan työntekijöitä. Henkilöstövuokrauksen kautta yritykset saavat toimihenkilöitä muuttuviin tarpeisiinsa. Yhteistyötä tehdään isojenkin yritysten kanssa, esimerkiksi Elenian ja Millogin kanssa.

Jasmiina ja Eeva-Maija kertoivat hieman rekrytointiprosessista. Se kestää noin 2-4 viikkoa, mutta joskus myös vähemmän aikaa, sillä joskus yritys tarvitsee kiireellisesti työntekijän. Kaikkia hakemuksia ei välttämättä ehditä edes lukemaan, jos yhteen työpaikkaan on esimerkiksi 300 hakijaa. Silloin CV on se mikä herättää rekrytoijan kiinnostuksen.

Työnhakijalla tulee olla CV kunnossa, jotta osaaminen tulee esille. Hyvässä CV:ssä on yhteystiedot ja ajankohdat kronologisessa järjestyksessä, kokonaisuus on selkeä ja looginen, sekä tittelien ja yritysten lisäksi keskeisimmät toimenkuvat on kerrottu. Kuva CV:ssä on myös tärkeä. Konsulteille kannattaa soittaa jos on lisäkysymyksiä ja haluaa tietää työtehtävän painotuksen. Soittaa ei kannata, jos ei ole mitään kysyttävää.  

Hakemuksen ja CV:n lisäksi Jasmiina ja Eeva-Maija listasivat tekijöitä jotka auttavat erottautumisessa. Näitä ovat esimerkiksi aktiivisuus, työnäytteet, hyvä ensivaikutelma, vuorovaikutustaidot, valokuva ja motivaatio. Virheet joita työnhakijat tekevät ovat muun muassa, että hakemus on puutteellinen ja haastatteluun tullaan tietämättömänä. Haastatteluun tulisi aina valmistautua hyvin etukäteen. Joskus puheluihin saatetaan myös vastata epämääräisesti, mikä antaa huonon ensivaikutelman. Jasmiina myös muistutti, että kannattaa hakea oikean tasoisia tehtäviä, ei liian yksinkertaisia tai liian haastavia.

Viimeiset vinkit Jasmiinalta olivat, että noudata prosessia, ole aktiivinen mutta älä tyrkky ja vakuuta rekrytoija osaamisestasi.