maanantai 11. joulukuuta 2017

Problem Based Learning Markkinointi ja kansainvälisyys -opintojaksolla

Ongelmalähtöinen oppiminen eli Problem Based Learning (PBL) lähtee liikkeelle ammatillisista käytännöistä nousevista tilanteista ja ongelmista, joihin kaivataan ratkaisua. Erilaisten tapauksien avulla määritellään oppimistavoitteet, ja itseopiskelu liittyy näin ollen aina käytäntöön. Opiskelu on mielekkäämpää kun se ei jää pelkän teorian tasolle. 


 PBL-työskentely Markkinointi ja kansainvälisyys -opintojaksolla

Markkinointi ja kansainvälisyys -opintojakso kuuluu liiketaloudessa toisen vuoden opintoihin. Työskentely tapahtuu reilun kymmenen hengen tiimeissä, joiden sisältä valitaan jokaiseen lähtökohtaan puheenjohtaja, sihteeri ja mahdollisesti havainnoija. Lähtökohtia on yhteensä kuusi, ja ensimmäistä ja viimeistä kertaa lukuunottamatta jokaisella kerralla käydään edellisen lähtökohdan purku ja uuden avaus.

PBL-työskentelyn vaiheet Markkinointi ja kansainväisyys -opintojaksolla.

Lähtökohta ja aivoriihi

Ensin tutustutaan tutor-opettajan antamaan lähtökohtaan, joka voi olla asiateksti, video, kuva, kertomus tai vaikka sarjakuva. Aivoriihivaiheessa pyritään vapaan assosiaation avulla tuottamaan ajatuksia ja ideoita lähtökohtaan liittyen. Samalla kerätään opiskelijoiden aikaisempi tietämys aiheesta. Käytännössä tämä tapahtuu kirjoittamalla lähtökohtaan tutustumisen jälkeen Post-it-lapuille lyhyesti mitä tahansa mitä aiheesta tulee mieleen tai mitä siihen liittyy. Yksi asia kirjoitetaan yhdelle lapulle. Tässä vaiheessa ryhmän jäsenet toimivat itsenäisesti, ja lappuja kerääntyy suuri määrä.

Jäsentäminen

Kolmannessa vaiheessa kerääntyneet ajatukset ryhmitellään, jäsennetään. Sihteeri ja mahdollinen apulainen järjestelevät laput ryhmän avulla taululle aiheen mukaan ensin useammaksi ryhmäksi, sitten muutamaksi. Ryhmä yhdessä pyrkii löytämään sanaryhmiä yhdistävät tekijät, ja lopuksi nimeämään jaottelemansa 2-4 ryhmää.

Tässä laput ja ryhmät on yhdistelty lopulta kahteen osaan. Ryhmien nimeäminen selkeyttää kokonaisuuden hahmottamista. Samaan kategoriaan kuuluvat laput kannattaa painotuksen näkemiseksi laittaa allekkain, vaikka samaa sanaa toistuisi useita kertoja.

 

Ongelma-alueiden ja oppimistavoitteiden määrittäminen

Määriteltyjen ongelmien pohjalta täsmennetään oppimistavoitteet, jotka ohjaavat opiskelijan itsenäistä opiskelua ja tiedonhakua. Täsmentäminen tapahtuu Markkinointi ja kansainvälisyys -opintojaksolla kysymysten määrittämisellä ryhmien pohjalta. Kysymyksiä ja niiden muotoja pohditaan yhdessä, sihteerin kirjatessa vaihtoehdot ylös. Avausistunto päättyy kun kaikki ovat selvillä oppimistavoitteista. Sihteeri kirjaa kysymykset Tabulaan, omalle keskustelualueelle. Itsenäinen työskentely voi alkaa.


Itsenäinen tiedonhankinta ja verkkokeskustelu tai esseen kirjoitus

Itsenäisen tiedonhankinnan vaiheessa opiskelijat hakevat eri lähteistä sellaista faktatietoa, joka auttaa ymmärtämään tai ratkaisemaan käsillä olevia ongelmia. Markkinointi ja kansainvälisyys -opintojaksolla tämä tapahtuu vähintään kolmea eri lähdettä käyttäen, joista yhden on oltava kirjalähde. Tietolähteinä voi käyttää asiallisia internet-julkaisuja ja artikkeleita, opinnäytetöitä, kirjallisuutta tai asiantuntijan tietämystä. Itsenäisen tiedonhaun vaiheessa jokainen opiskelija kirjoittaa viisi postausta verkkokeskusteluun Tabulan keskustelualueelle. Kerran opintojakson aikana verkkokeskustelu korvataan esseellä.

Keskustelu tiedonhankinnan tuloksista

Noin kahden viikon kuluttua avausistunnosta on purkuistunto, jonka jälkeen uuden lähtökohdan avaus. Ensin purkuistunnossa keskustellaan tiedonhankinnan tuloksista. Tutor-opettaja arvioi jokaisen osallistumista ja työskentelyä istuntojen aikana. Puheenjohtaja on käynyt läpi verkkokeskustelun, ja tekee esityslistan keskustelujen tai esseiden teemojen pohjalta. Hän ohjaa keskustelua jakaen puheenvuoroja ja aktivoiden ryhmää. Hän myös pitää istunnoissa huolen aikataulusta. Keskustelun aikana sihteeri merkitsee tärkeimmät kohdat muistioon. Keskustelussa on tarkoitus mennä verkkokeskustelua pidemmälle tiedon analysoinnissa.

Yhteenveto

Keskustelun lopuksi tutor-opettaja tai havainnoija antaa palautetta keskustelusta. Sen jälkeen ryhmä tuottaa sihteerin avulla jonkin visuaalisessa muodossa olevan yhteenvedon käydystä keskustelusta. Kuva liitetään muistioon ja siitä on hyötyä esimerkiksi tenttiin lukiessa.

Erään lähtökohdan yhteenvetävä tuotos

Problem Based Learning on käytännönläheinen oppimis- ja opiskelutapa, joka auttaa hallitsemaan kokonaisuuksia. Markkinoinnin käytännön haasteista, kuten mainoskanavan valinnasta, kohderyhmästä, somettamisesta ja neuvotteluista, muodostuu tarkoituksenmukaisempi kuva, kun asioita pohditaan yhdessä keskustelemalla. Itsenäinen osuus, roolit ja istuntojen pakollisuus pakottaa passivisemmatkin opiskelijat työskentelemään aiheen parissa. Opiskelijan vapautta ei juuri ole, mikä on herättänyt vastustusta työskentelytapaa kohtaan. Mielestäni tämä tapa työskennellä on kuitenkin lopulta tuloksellisempaa, ja tuo vaihtelua perinteiseen opetukseen, minkä näen pelkästään hyvänä asiana. Mielestäni etenkin uuden edessä asenne ratkaisee.

perjantai 8. joulukuuta 2017

Mikä Tampere3?

Tampere3 on valmisteluhankkeen työnimi, jossa Tampereen kolme nykyistä korkeakoulua muodostavat uuden korkeakoulu yhteisön. Uuden korkeakoulun Tampereelle muodostavat Tampereen Yliopisto (TaY), Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY). Hanketta valmistellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Uusi korkeakoulumalli


Tarkoituksena on rakentaa Tampereelle uudenlainen korkeakoulu malli joka yhdistää eri tieteenaloja toisiinsa niin, että tuloksena on monialainen, globaalisti kiinnostava ja tieteenalojen rajoja ylittävä tutkimus- ja oppimisympäristö. Alla hieman informaatiota mitä tämä käytännössä tarkoittaa.






Monialaista yhteistyötä


Uudessa korkeakoulu yhteisössä opiskelija voi rakentaa opintonsa joustavasti laajasta ja monialaisesta opintotarjonnasta. Siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon välillä helpottuu myös uuden korkeakoulun myötä. Korkeakoulun tavoitteena on tarjota opiskelijoille laajemmin valinnanvapautta sekä vaikutusmahdollisuuksia. Tulevaisuudessa myös tutkinnot vastaavat paremmin monimutkaistuvan työelämän tarpeita. Tulevaisuuden ongelmia ratkotaan uudessa korkeakoulussa, jossa talouden, yhteiskunnan, tekniikan ja terveyden alojen opinnot ja tutkimus yhdistyvät. 

Tampere3-opinnot


TAMKin, TTYn ja TaYn tutkinto-opiskelijoilla sekä TAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita muiden Tampere3-korkeakoulujen opintoja syksystä 2016 lähtien. Tutkinto-opiskelijoille suunnattu opintotarjonta on nähtävillä ristiinopiskelupalvelussa www.tampere3.fi/ristiinopiskelupalvelu. Opiskelijat voivat hakea opintoihin koko lukuvuoden ajan. Tarkoitus on monipuolistaa tutkinto opiskelijoiden opintotarjontaa.

Nimi


Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus ja kaikkien Tampereen korkeakoulujen hallitukset jättivät esityksen uuden säätiöyliopiston nimestä eduskunnan sivistysvaliokunnalle 6. syyskuuta. Uuden yliopiston nimeksi esitettiin Tampereen yliopisto, englanniksi Tampere University. Nimen valintaan liittyi konkreettisia perusteluja. Jokaisen korkeakoulun englannin kielisestä nimestä löytyy jo nyt termi ”Tampere University” mikä jo vakiintuneena nimenä helpottaa yliopiston kansainvälistä löydettävyyttä, näkyvyyttä ja tunnettuutta esimerkiksi julkaisujen ja verkkonäkyvyyden osalta. Uutta nimeä pidetään myös selkeänä, loogisena ja funktionaalisena.

Strategiaprosessi


Tampere3 hankkeen strategiaprosessi käynnistettiin 22.9.2017. Tampere3-korkeakouluyhteisön strategia on tarkoitus laatia vielä tämän vuoden aikana. Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja Marja Makarow, TAMKin hallituksen puheenjohtaja Matti Höyssä sekä Tampere3-hankejohtaja Marianne Kukko esittelivät strategiaprosessin ja tilaisuudesta nauhoitettu tallenne on katsottavissa YouTubessa https://youtu.be/0Lfx5rEuzT8.

Aikataulu


Tampere3-korkeakoulut muodostavat yhteisen korkeakouluorganisaation vuonna 2019.










Lisätietoa:

Hankkeen kaikille avoimet tilaisuudet löydät TAMKin Tampere3 tapahtumakalenterista: https://wiki.tamk.fi/display/T3/Tapahtumakalenteri
Lisää Tampere3-hankkeesta voit lukea Tampere3-nettisivuilta:
Ja Tampere3-yhteisölehdestä:

torstai 30. marraskuuta 2017

Teemaseminaari: Kansainvälistymisen mahdollisuudet

Maanantaina 20.11. toisen vuoden liiketalouden opiskelijaryhmä järjesti teemaseminaarin osana Hyvät työelämävalmiudet 2 -kurssia. Seminaarin aiheena oli kansainvälistymisen mahdollisuudet ja esiintyjinä olivat Elisa Hakanen Tampereen Pyrinnöstä, Mirko Lännenpää Taplause Oy:ltä sekä TAMKista tradenomeiksi valmistuneet Iida-Sofia Tammi ja Salla Mäkinen.

Vapaaehtoistyön kautta kansainvälisyyteen

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli Tampereen Pyrinnön urheilutoimenjohtaja Elisa Hakanen. Hän oli kertomassa erilaisesta tavasta kansainvälistyä opintojen ulkopuolella. Hakasen oma kansainvälistyminen alkoi vapaaehtoisena autonkuljettajana Asics GP:ssä. Verkostot, joita hän tässä tehtävässä loi, auttoivat häntä merkittävästi myös uransa edetessä. Hakanen suoritti lisäksi työharjoittelun Namibiassa, missä hän sai kokemusta nykyiseen toimenkuvaansakin kuuluvasta kisa- ja tapahtumajärjestämisestä. Myöhemmin hän alkoi työskennellä palkallisena Tampereen Pyrinnössä ja toimi muun muassa vuoden 2012 Helsingin EM-kisoissa kilpailukoordinaattorina ja vuoden 2013 EM-kisoissa pääsihteerinä. Näissä kisoissa mukana oli 48 kansallisuutta ja Hakanen loi kontakteja eri puolille Eurooppaa. Verkostojensa avulla hän on pystynyt tukea myös Pyrinnön omien urheilijoiden kansainvälistymistä. Viime aikoina hän on ollut mukana myös muun muassa vuoden 2016 Amsterdamin EM-kisojen järjestämisessä.

Elisa Hakanen
Hakasen nykyiseen toimenkuvaan kuuluu tapahtumajärjestämisen lisäksi ulkomaalaispelaajien arjessa apuna oleminen ja kilpailukontaktit ulkomaille. Kansainvälisyys on merkittävä osa hänen työtään ja ilman sitä olisi hänen työnsä paljon kapeakatseisempaa. Kansainvälisissä tehtävissä toimiessa neuvoi hän käyttämään maalaisjärkeä, mutta heittäytymään rohkeasti tilanteisiin.

Kansainvälistyminen työelämässä 

Seminaarin toinen puhuja oli Taplause Oy:n perustaja Mirko Lännenpää. Hän oli kertomassa omista kansainvälisistä kokemuksistaan ja siitä, miten on nykyiseen työhönsä päätynyt. Lännenpään ura alkoi ravintola-alalla Hesburgerissa. Vieraiden kielten käyttö ei ollut hänen vahvuuksiaan, mutta Ruotsista tulleen yritysvieraan kanssa vietetty päivä toi siihen varmuutta. Vuonna 1996 Lännenpää oli mukana viemässä Hesburgeria Baltian maihin ja sai myöhemmin myös Saksassa avatut toimipaikat vastuulleen. Hän matkusteli ulkomailla ravintolakonseptien parissa muun muassa erilaisille kansainvälisille messuille osallistuen, ja alkoi myöhemmin johtaa ravintolakonsepteja Pirkanmaan Osuuskaupalla. Palautefirma Taplause Oy perustettiin vuonna 2012, ja koska mukana oli paljon kansainvälistä kokemusta, päättivät he tuotteen oletuskielen olevan englanti toimiakseen missä vaan.


Mirko Lännenpää
Lännenpään mukaan ilman rohkeutta heittäytyä hän ei olisi päätynyt tilanteisiin, joissa on päässyt kansainvälistymään. Tärkeää on kontaktien luominen esimerkiksi messuilla tai erilaisilla foorumeilla. Ennen yritysvierailua ulkomaille, Lännenpää neuvoi tutustumaan etukäteen paikalliseen kulttuuriin ja omaksumaan sen. Sen sijaan, että miettii omaa osaamistaan, pitäisi aina sanoa ’yes’ ja hakea rohkeasti kokemuksia.

Kansainvälistyminen opintojen aikana

Viimeisenä puhumassa olivat TAMKista vuonna 2014 tradenomeiksi valmistuneet Iida-Sofia Tammi ja Salla Mäkinen. Tammi oli opiskeluaikanaan vaihdossa Bangkokissa ja molemmat suorittivat työharjoittelun nuorisomatkoja järjestävässä Stoke Travel -nimisessä yrityksessä Barcelonassa. Vaihdossa Bangkokissa Tammi tutustui täysin erilaiseen opiskelukulttuuriin kouluasuineen ja ulkoa opeteltavine, paksuine koulukirjoineen. Harjoittelupaikkansa Tammi löysi Spain Internshipin kautta ja samaan aikaan harjoittelussa hänen kanssaan oli useita muita harjoittelijoita ympäri maailmaa. Mäkinen löysi harjoittelupaikkansa TAMKin kautta.

Salla Mäkinen ja Iida-Sofia Tammi

Yhteenvetona Tammi ja Mäkinen kertoivat kansainvälisten kokemusten tuoneen heille ystäviä ympäri maailmaa. He pääsivät tutustumaan erilaisiin elämäntapoihin ja oppivat samalla arvostamaan myös suomalaista kulttuuria. Mäkisen mukaan työharjoittelu ulkomailla toi varmuutta kielitaitoihin, joita hän tarvitsee usein nykyisessä työssään. Tammen mukaan vaihto-opiskelu ja työharjoittelu ulkomailla antavat uudenlaista perspektiiviä ja ovat aina hyödyllisiä kokemuksia, vaikka niistä opitut asiat eivät konkreettisesti auttaisikaan työelämässä. Hän myös neuvoi lähtemään vaihtoon yksin, jotta tulisi varmasti tutustuttua uusiin ihmisiin. Tammen ja Mäkisen vinkit kansainvälistymiseen olivat yllätyksiin varautuminen ja rohkeasti tuntemattomaan hyppy.

maanantai 27. marraskuuta 2017

Y-kampus: Palvelumuotoilu ja liiketoiminnan kehittäminen -verkkokurssi

Y-kampus tarjoaa Tampere3 -hengessä opiskelijoille kursseja osana yrittäjyys- ja innovaatiopalvelujaan. Palvelumuotoilun ja liiketoiminnan kehittämisen verkkokurssi on yksi niistä. 

Kun lähdin etsimään opintojani täydentävää sisältöä, törmäsin Y-kampuksen kurssitarjontaan, josta Palvelumuotoilu ja liiketoiminnan kehittäminen -verkkokurssi nousi esiin henkilökohtaisen kiinnostukseni ja aikaisempien opintojen, muotoilun, vuoksi. Kokonaan verkossa suoritettava kurssi sopi kokopäiväopiskelun rinnalle paremmin kuin hyvin, ja kahden viikon välille raamitetut tehtävät olivat tarpeeksi väljiä, mutta jaksottivat opiskelua ottaen huomioon normaalit opinnot kurssin ohella.

Mikä ihmeen palvelumuotoilu?
Palvelumuotoilu eli tuttavallisemmin pamu on erilaisten palveluiden tutkimista ja kehittämistä erilaisin systemaattisin keinoin. Nimensä mukaisesti se on saanut alkunsa muotoilun (design) maailmasta, ja sieltä kumpuavatkin erilaiset työkalut ja mallit, joilla palveluja voidaan kehittää. Palvelumuotoilun prosessi ja työskentelytavat sopivat myös moneen muuhun työskentelyyn, sillä keinot soveltuvat kaikenlaiseen ongelmanratkaisuun. Palvelumuotoilu on yksi jatkuvan kehittämisen tarpeesta noussut ilmiö.

Muotoiluprosessi lähtee liikkeelle ongelman määrittämisestä, mikä vaatii tekijältään neutraalia katsontakantaa ja esimerkiksi asiakkaan ymmärrystä. Ongelma määritellään tämän pohjalta, ja ideointiin ja toteuttamiseen valitaan konkreettisia toimintatapoja kuten asiakaspersoonien, tapauksien ja tilanteiden luomista, haastatteluja sekä havainnointia. Prototypointi eli mallintaminen on selkeä työkalu muotoilun maailmasta, missä abstrakti idea tehdään näkyväksi esimerkiksi kuvan, rakennetun mallin, videon tai aidon kaltaisten tilanteiden luomisen kautta.

Palvelumuotoilun työkaluja. servicedesigntools.org
Ajatuksia kurssista
Tehtävien palautuksen vapaamuotoisuus ja luovuuteen kannustus saivat minut innostumaan tehtävistä toden teolla. Liikkumavara tehtävien muodossa ja sisällössä innosti tekemään tehtäviä itseäni miellyttävillä tavoilla: kuvin, videoin ja kollaasein - visuaalisesti. Oli mielenkiintoista nähdä toisten kurssilaisten versioita tehtävistä, etenkin jos ne liittyivät tosielämän keisseihin.

Kollaasi ensimmäiseen tehtävään, jossa lähdettin pohtimaan palvelumuotoilun filosofiaa.
Kurssi sopii hyvin täydentämään liiketalouden opintoja, ja on muutenkin varsin hyödyllinen kokonaisuus liiketoiminnan kehittämisen keinoista ja mahdollisuuksista. Eikä työvälineiden käyttö rajoitu pelkästään siihen. Neutraalin ajattelun harjoittelu tai toisen ihmisen saappaisiin hyppääminen ovat välillä tarpeen tilanteessa kuin tilanteessa.

Kuvitusta prototyyppiin Paint-ohjelman avulla.

Ruutukaappaus palvelumuotoiluprojektin suunnitelman toteutuksesta valittuun keissiin.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

InnoEvent Tampere 6.-10.11.2017

Tämän vuoden InnoEvent Tampere -innovointitapahtuma järjestettiin suurempana ja sisällöltään täysin erilaisena kuin aiempina vuosina. Tällä kertaa mukana olivat kaikki Tampere3-korkeakoulut, yli 700 opiskelijaa ja 12 toimeksiantajaa. Tapahtumapaikkana toimi Tampere Areena ja perjantain pitchaukset pidettiin Finnkino Plevnan tiloissa.

Tapahtuman taustaa

InnoEvent-tapahtuman loi Michael Lundorff-Hansen Tanskassa vuonna 2010. Tampereella tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Aiemmin tapahtumaan osallistuivat lähinnä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat, mutta tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa myös opiskelijoita Tampereen yliopistosta sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta tehden opiskelijatiimeistä entistä monialaisempia. Tapahtuman suojelijana toimi Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila, joka oli mukana tapahtumassa tsemppaavien videotervehdysten muodossa.

Toimeksiantajat ja caset

Tänä vuonna mukana oli 12 toimeksiantajayritystä: Valio, Restamax, Sandvik, Tays, Tampere Areena, Tampereen kaupunki, SRV, Särkänniemi, Tampereen Sähkölaitos, Bright, Pihlajalinna ja Patria. Tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä opiskelijat saivat valita kolme casea, joita mieluiten työstäisivät InnoEvent-viikon aikana. Tämän pohjalta opiskelijat jaettiin tiimeihin. Oman tiimini toimeksiantaja oli Tampereen kaupungin Raitiotieohjelma ja tehtävänämme oli myydä tarina siitä, millaista on matkustaa ratikalla Tampereella vuonna 2021.

Tapahtuman kulku

Viikko käynnistyi ilmoittautumisen ja oman tiimin kokoontumisen jälkeen tamperelaisen yhtyeen Holmalan esiintymisellä. Tämän jälkeen jatkoimme sujuvan viikon kannalta kenties tärkeimmällä tehtävällä: Break the Ice. Tapahtuman juontajan Trent Pancyn johdolla tutustuimme monialaisiin tiimeihimme erilaisten kommunikointiharjoitusten avulla. Lopuksi toimeksiantajat esittelivät meille caset, joita pääsimme heti yhdessä työstämään.

Viikon kuluessa tiimit kehittelivät ideoitaan muun muassa valmentajien kommenttien avulla ja aloittivat perjantaina häämöttävän pitchauksen valmistelemisen. Paikalla oli myös eri alojen asiantuntijoita tarvittaessa konsultoimassa tiimejä. Keskiviikkona tiimit esittelivät tuotoksensa toimeksiantajille, joiden palautteen avulla vielä hioivat ideoitaan. Lisäksi Trent Pancy antoi neuvoja suurelle yleisölle puhumiseen ja piti yhdessä Markus Kaustellin kanssa pitchaus-klinikkaa, jossa saimme käytännöllisiä vinkkejä perjantain esiintymistä varten.

Trent Pancyn workshop

Final Friday järjestettiin elokuvateatteri Plevnassa neljässä eri salissa toimeksiantojen mukaan. Oli mielenkiintoista päästä näkemään, millaisia ideoita muille samaa casea työstäville tiimeille oli viikon kuluessa syntynyt. Jokaisesta casesta valittiin yksi voittajatiimi, joka palkittiin 1000 eurolla. Voittajat julkistettiin perjantai-illan gaalassa Ilonassa.

Omasta puolestani voin lämpimästi suositella InnoEventiä muillekin opiskelijoille alaan katsomatta. Työntäyteisestä, mutta hauskasta viikosta takataskuun jäi muun muassa uusia kontakteja, entistä parempia tiimityötaitoja ja tulevaisuudessakin hyödynnettäviä esiintymisvinkkejä. Vaikka voitto ei osuisikaan oman tiimin kohdalle, on tämän haasteen yhdessä selättäminen jo itsessään hieno saavutus!

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

AMK-opiskelijan opintoraha pienenee yli 25 %

Syksyllä 1.8.2017 alkaen opintotuen asumislisä lakkautetaan ja opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. 
Asumistukea voi hakea toukokuun loppupuolella, mutta se on muistettava hakea, koska asumislisä lakkautuu automaattisesti!!

Kun kirjoittaa Googleen  hakusanalla opintotuen muutos, saa paljon tietoa uudistuksesta. Rahallisesti osa voittaa ja osa häviää. Uudistuksesta on myös muutama hyötykin.

Uudistuksesta löytyy paljon tietoa hakemalla. Moni hyötyy, moni häviää

Eniten uudistuksesta hyötyy: Opiskelija, joka maksaa yksiöstään vuokraa vähintään 508,00 euroa, saisi tulevaisuudessa siihen yleistä asumistukea maksimimäärän eli 406,40 euroa kuukaudessa – eli yli 200 euroa enemmän nykyisen 201,60 euron asumistukeen verrattuna.

Mutta..... yleinen asumistuki lisää opiskelijan kuukausituloja huomattavasti, joten työnteko ei välttämättä kannata.Yleisen asumistuen suuruus pienenee sitä mukaa, mitä enemmän tuloja henkilöllä – eli tulevaisuudessa myös opiskelijalla – on.
 
Eniten uudistuksessa häviää: Opiskelija, jonka puoliso on työelämässä. Aiemmin puolison tuet eivät vaikuttaneet opiskelijan asumistuen suuruuteen, mutta jatkossa ne voivat syödä opiskelijan asumistukioikeuden kokonaan.

 Muutoksen plussat ja miinukset:

- Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha laskee 250,28 euroon kuukaudessa (aiemmin 337 euroa /kk).

- Korkeakouluopintojen maksimitukiaika laskee 54 tukikuukauteen (aiemmin 64 kk)

- Opintolainahyvitys laskee 40 %:stä 30 %:een   (2500 €:n ylittävältä osalta)

+ Opintolainan valtiontakauksen maksimimäärä nousee 650 euroon kuukaudessa (aiemmin 400 euroa /kk)

+ Opintotukeen vaikuttavien tulojen rajat sidotaan ansiotasoindeksiin (Kuitenkin indeksin ollessa negatiivinen, tulorajat eivät laske!)

+ Takaisin perittävän opintotuen korotus laskee 7,5 prosenttiin (aiemmin 15 %)




Kela on arvioinut Yle Uutisille, että 40 000 opiskelijaa menettää kokonaan asumiseen tarkoitetun tuen, 27 000 opiskelijan tuki pienenee ja 100 000 opiskelijan tuki kasvaa.


Olen itse hyvillä vesillä asian kanssa siinä mielessä, että maksan asunnostani vuokraa ainoastaan 415 €, joten saatan jäädä voitolle tuen suhteen. Tosin teen töitä opintojen ohella, ja nyt kun nämä asumistuet lasketaan tuloina, niin tulot alentavat asumistukea.

Kokeilin Kelan Yleisen asumistuen laskurilla paljonko asumistukeni tulisi olemaan, ja sain vastaukseksi 312 €. Eli saisin Opintotuen 250,28 € + asumistuki 312 € = 562,28 €

Laitoin palkkoihin 700 € ja opintotukeen 250,28 €, vuokra oli sen 415 €
Kokeilin paljon tuki muuttuu, jos saan palkkaa esim. 800 €/kk, niin asumistuki laski vain 18 €. Eli aivan hyvin pystyy käymään töissä samalla, laskurin mukaan ainakin, kuitenkaan ei kovinkaan useasti tulot ylitä 700 €/kk.

Kehotan käydä kelan sivuilla laskeskelemassa laskurilla arviota, tietää vähän mitä on tulossa :)

tiistai 16. toukokuuta 2017

Opinnäytetyön aloittaminen

Ennen valmistumista jokaisen opiskelijan on tehtävä opinnäytetyö. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. 10 pistettä tulee opinnäytetyön raportoinnista ja 5 pistettä opinnäytetyön käynnistämisestä. Opinnäytetyö arvioidaan samalla asteikolla kuin kokeet ja kurssitkin eli yhdestä viiteen. Opinnäytetyön voi tehdä yksin tai parityönä. Yksilötyö on kuitenkin suositumpi, sillä parityöhön vaaditaan luonnollisestikin enemmän.

Hyvät työelämävalmiudet 3

Hyvät työelämävalmiudet 3 kurssi valmentaa opinnäytetyön kirjoittamiseen valmistautumista. Kurssi alkaa kolmannen vuoden alussa ja kestää aina kolmannen vuoden loppuun saakka. Kurssilla kerrotaan mitä opinnäytetyön tekeminen vaatii ja siellä myös tehdään tehtäviä, jotka auttavat ymmärtämään millainen opinnäytetyön tulisi olla, esimerkiksi lukemalla ja arvioimalla vanhoja opinnäytetöitä. Tämän lisäksi oman ohjaavan opettajan kanssa osallistutaan kehityskeskusteluun, jossa voi samalla kysyä, jos opinnäytetyössä tai sen aloituksessa on jotain ongelmia.

Valitsemani kirja Htv 3 kirjaesseetä varten

Opinnäytetyön aiheen etsiminen

Aiheen voi saada esimerkiksi harjoittelupaikasta tai myös etsiä muualta. Itsellä ei vielä aihetta ole, mutta haku on käynnissä. Lisäksi kannattaa seurata TAMKin sähköpostia, sillä opettajat/opinto-ohjaajat lähettävät oppilaille opinnäytetyön aiheita. Aiheen ei myöskään tarvitse olla mistään yrityksestä, mutta se on yleisesti suositellumpi tapa tehdä opinnäytetyö, kuin että itse keksii aiheen. Kun aihe on valmiina, niin ensimmäinen askel on käydä hyväksyttämässä aihe koulutuspäälliköllä tai hänen määrämällä henkilöllä.

Taustatutkimuksen tekeminen

Vaikka itselläni tosiaan ei vielä ole kokemusta opinnäytetyön kirjoittamisesta, niin sen verran kuitenkin tiedän, että taustatutkimuksen tekemiseen menee enemmän aikaa kuin uskoisikaan. Materiaalien etsiminen ja läpilukeminen ja mahdolliset haastattelut sekä kyselyt ja niiden kirjoittaminen ylös ei ole nopea homma. Kannattaa siis varata taustatutkimuksen tekemiseen kunnolla aikaa, jotta itse kirjoittamisen kanssa ei tule kiire ja lopputuloksesta tulee paras mahdollinen.

perjantai 12. toukokuuta 2017

Työharjoittelu osana liiketalouden opintoja



Harjoittelu on osana liiketalouden tutkintoa ja se on kaikille pakollinen suoritettava. Opintopisteitä harjoittelusta tulee kertyä 30. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tehtyä tuntia. Jos harjoittelun suorittaa täyspäiväisenä niin kuukausia kertyy noin 5.  Harjoittelun voi suorittaa kotimaassa tai myös ulkomailla. 

Mitä hyötyä on harjoittelusta?

Harjoittelu saattaa joistain tuntua vain pakollisesta suoritettavalta, mutta oikealla asenteella se on paljon muutakin. Harjoittelu on opiskelijalle itselle hieno tilaisuus nähdä millaista työtä voi mahdollisesti tehdä valmistumisen jälkeen. Se usein avaakin ovia työelämään, joko jatkamalla samassa paikassa valmistumisen jälkeen tai hakemalla uutta työpaikkaa apunaan ansioluettelossa oleva työharjoittelupaikan merkintä. Harjoittelupaikan kautta voi myös saada itsellensä opinnäytetyön aiheen.

Harjoittelu on siis jotain mistä kannattaa ottaa kaikki irti. Valitse sellainen työpaikka missä työskenteleminen oikeasti kiinnostaa ja mistä on hyötyä tulevaisuuden kannalta. Totta kai kaikenlainen työkokemus on hyvästä ja avartaa, mutta en suosittele valitsemaan työpaikkaa, vaikka se olisi mahdollisesti helpommin saatavilla, josta jo valmiiksi tiedostaa, ettei se ole yhtään oma juttu tai ettei sitä tule jatkossa tekemään.

Mistä harjoittelu koostuu?

Harjoittelu koostuu kahdesta 2,5 kk:n vaiheesta. Ensimmäisen vaiheen työ voi olla hieman ”tavallisempaa”, mutta toisessa vaiheessa työn tulisi sisältää jo hieman haastavampia työtehtäviä ja jotain missä liiketalouden opiskelija pystyy hyödyntämään koulussa oppimaansa. Molemmat vaiheet ovat 15 opintopisteen verran, eli yhteensä 30 opintopistettä. Vaiheet voi tehdä joko samassa tai eri työpaikassa, riippuen omasta tahdosta tai työpaikan tarjoamista mahdollisuuksista myös haastavampiin työtehtäviin. Vaiheita ei siis tarvitse suorittaa heti peräkkäin. Itsellä tarkoituksena on suorittaa vaiheet eri paikoissa, jotta saan mahdollisimman paljon erilaista työkokemusta. 

Koululta saatava esite minkä voi antaa työnantajalle


Saako harjoittelusta palkkaa?


Jos joitain huonoa sanoisin harjoittelusta, niin on valitettavan yleistä, että useat työpaikat eivät tarjoa palkkaa tehdystä työstä, koska olet työpaikalla oppimassa ja harjoittelijalle palkanmaksu ei ole pakollista. Yleensä palkattomassa harjoittelussa saa esimerkiksi ilmaisen lounaan, mutta ei se ole paljon mitään siihen nähden, että normaalisti tehdystä työstä saisi maksun.  Vain nimike ”harjoittelija” saattaa viedä tämän etuuden pois, vaikka työ olisi täysin samanlaista, mitä muut tekevät. Toiset työpaikat saattavat maksaa pienen korvauksen tehdystä työstä (esim. 400€/kk) ja on sekin tyhjää parempi, mutta mielestäni harjoittelija tulisi olla oikeutettu edes lähtötason palkkaan. Koulu kyllä kannustaa työpaikkoja maksamaan korvausta tehdystä työstä, mutta se ei ole mikään edellytys. Etenkin Tampereella, kun kilpailu harjoittelupaikoista on kovaa, ei ehkä ole vara valita ottaisiko harjoittelupaikan josta saa tai ei saa korvausta.

Itsellä opiskelijana ei olisi vara olla kesää palkattomassa työssä, joten siksi hoidan harjoittelun muuna ajankohtana. Harjoittelun ensimmäisen suositellaan alkavaksi esimerkiksi toisella vuodella, jotta työssä pystyy hyödyntämään oppimaansa. Toisen vaiheen voi tehdä siihen perään, jos ajankohta on sopiva tai myös myöhemmin.

torstai 11. toukokuuta 2017

Siirto-opiskelijana



Miksi hain siirtoa?

Nyt olen kolmannen vuoden opiskelijana, mutta Tampereella opiskelen vasta toista vuotta. Ensimmäisen vuoden suoritin Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Viihdyin Mikkelissä ja koulu oli todella hyvä, mutta sijainti ei oikein miellyttänyt. Olen kotoisin Hämeenlinnasta ja sinne Mikkelistä on junalla noin kolmen tunnin matka, joten harvemmin ainakaan mitään päiväreissuja ei tullut sinne tehtyä. 

Tampere on paikka, minne tiesin, että tulevaisuudessa haluan asumaan ja työskentelemään, joten oli myös helpompaa, että suorittaisin opintonikin siellä. Opintoihin sisältyvän harjoittelun ja kesätöiden kautta on helpompi päästä Tampereen työpaikkoihin kiinni valmistumisen jälkeen.


Liiketalouden opiskelijioden haalarit MAMK

Siirtyvänä opiskelijana oleminen

Siirtyvinä opiskelijoina osallistuimme orientaatioviikoille aloittavien kanssa, sillä tarvitsimme opastuksen koulun käytäntöihin ja käytettyihin ohjelmistoihin/nettisivuihin. Pääsimme myös osallistumaan opiskelijatapahtumiin, jotka oli tarkoitettu uusille ykkösille, sillä luonnollisesti emme ensimmäisenä vuotena päässyt mukaan. Tällöin saimme siis tutustua myös aloittaviin opiskelijoihin, mikä mielestäni oli todella mukavaa. 

Tietysti helpompaa tutustumisen kannalta olisi aloittaa muiden luokkalaisten kanssa samaan aikaan, sillä nyt siirtyessä toiselle luokalle muut tunsivat jo toisensa ensimmäiseltä vuodelta. Kuitenkin siirto-opiskelijat laitettiin melkein kaikki samalle luokalle, joten meistä tuli oma kaveriporukkamme. Huomasi kyllä, että siirtyvät opiskelijat ja muu luokka ovat välillä tunneilla hieman omissa porukoissaan, mutta en koe sitä ongelmaksi ja kaikki ovat kuitenkin ottaneet siirtyvät opiskelijat hyvin mukaan.


Liiketalouden opiskelijioden haalarit TAMK

Hakemisen prosessi

Siirtohaku tapahtui niin, että kevään aikana määräaikaan mennessä täytin TAMKin nettisivuilla siirtohakemuslomakkeen. Hakemuksessa kysyttiin mm. perusteluja sille miksi haluaa hakea siirtoa toiseen kouluun. Oleellisinta kuitenkin hyväksynnän kannalta on opintojen edistyminen ajallaan, opintomenestys sekä se kuinka hyvin suoritetut kurssit pystytään hyväksi lukemaan. Opintojen eri koulujen välillä tulee siis sisällöllisesti vastata mahdollisimman paljon toisiaan.

Nyt kun olen TAMKiin päässyt ja opiskellut yli vuoden, niin olen kyllä todella tyytyväinen. TAMK on suosituimpia ammattikorkeakouluja ja on todella hienoa, että olen päässyt tänne opiskelemaan. Mikkelikin, kuten jo aikaisemmin mainitsin, on todella hyvä koulu, mutta loppujen lopuksi se oli vähän turhan kaunana.