torstai 15. joulukuuta 2016

Yhteistyökumppanina Kauppakeskus Elo

TAMK ja Kauppakeskus Elo ovat tehneet yhteistyötä koko Elon historian ajan eli huhtikuusta 2009 lähtien. Elo tarjoaa TAMKin opiskelijoille erinäisiä projekteja. Osa projekteista on valmiiksi suunniteltuja, mutta kauppakeskuksen johtaja Timo Matinlompolon mukaan Elo on erittäin avoin myös uusille, opiskelijoiden ideoimille projekteille.

Kauppakeskus Elon julkisivua.

Kauppakeskuksen johtaja on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön

Vetovoimatutkimukset sekä mysteryshopping-tutkimukset ovat Elon vuosittain teettämiä projekteja. Lisäksi opiskelijat ovat tehneet opinnäytetöitä, joiden aiheena on ollut mm. elon brändi, kotisivujen uudistaminen sekä kauppakeskuksen Facebook-sivustojen rakentaminen. Matinlompolo kertoo olevansa erittäin tyytyväinen yhteistyöhön TAMKin kanssa. Opiskelijat ovat hänen mukaansa aina suhtautuneet annettuihin tehtäviin asian vaatimalla vakavuudella ja tutkimukset ja opinnäytetyöt ovat olleet laadukkaita. Matinlompololla on tapana käydä joka syksy esittäytymässä TAMKilla ja tapaamisissa nousee aina esille erityyppisiä projekteja eli joka vuodelle on aina luvassa jotain uutta.

Projektina vetovoimatutkimus

Teimme juuri kevään “Markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen” -kurssin osana ryhmäni kanssa markkinointiprojektin, jonka toimeksiantajana toimi Kauppakeskus Elo. Toimeksiannon projektiin saimme, kun kauppakeskuksen johtaja Timo Matinlompolo sekä markkinointivastaava Marianna Viirre kävivät luennollamme esittelemässä kauppakeskusta sekä tarjoamassa toimeksiantoja. Saimme projektiksemme suorittaa vuorostamme Kauppakeskus Elolle vetovoimatutkimuksen.

Vetovoimatutkimuksessa selvitimme asiakkaiden tyytyväisyyttä Kauppakeskus Elon erinäisiin asioihin, kuten viihtyvyyteen, liikkeiden tarjontaan, aukioloaikoihin ja tapahtumatarjontaan. Keskeisessä osassa teettämässämme tutkimuksessa oli myös Elon käyttämät markkinointikanavat ja asiakkaiden tyytyväisyys niihin. Tutkimustulosten analysointia varten kysyimme asiakkailta myös taustatietoja, kuten ikää, sukupuolta, päätoimisuutta, kotitalouden kokoa ja asuinpaikkaa. Tulokset analysoimme SPSS for Windows –tilasto-ohjelmalla, joka tulee liiketalouden opiskelijoille 2. vuoden pakollisella ”Tutkimus ja kehittämisprojekti” –opintojaksolla hyvin tutuksi.

Tutkimuksen suoritimme Kauppakeskus Elossa marraskuun puolivälissä, kun menimme paikan päälle pyytämään asiakkaita täyttämään paperisen kyselylomakkeen. Aluksi tällainen tutkimustapa tuntui ryhmämme mielestä vaikealta, mutta alkukankeuden jälkeen asiakkaita lähestyminen oli helppoa. Vastauksia saimme 120 kappaletta, ja mielestämme se oli yhdelle päivälle oikein hyvä tulos. Tulosten analysoinnin myötä saimme tuotettua Kauppakeskus Elolle paljon hyödyllistä tietoa heidän asiakkaidensa tyytyväisyydestä eri osa-alueisiin sekä eri markkinointikanavien toimivuudesta. Tutkimuksen ja siitä saatujen tulosten myötä Elo pystyy paikantamaan ne osa-alueet, joissa kauppakeskuksella olisi vielä parannettavaa sekä tehostamaan ja mahdollisesti löytämään uusia keinoja markkinointiin.

Ständimme Kauppakeskus Elossa.
Kokonaisuudessaan projekti oli mielenkiintoinen ja opimme paljon uutta. Vuosien varrella kyselyjä olen projektin yhteydessä toteuttanut sähköisesti ja puhelimitse, mutta tällainen aineiston keruutapa ei ollut vielä ennestään tuttu. Yhteistyö Kauppakeskus Elon yhteishenkilöiden kanssa oli erittäin sujuvaa ja mahdollisiin kysymyksiin saatiin nopeasti vastauksia. Kauppakeskus Elon tarjoamiin toimeksiantoihin kannattaa siis todellakin tarttua!

torstai 8. joulukuuta 2016

Opintojen loppusuoralla


30.6.2014 sain viestin, joka kertoi minun päässeen opiskelemaan liiketaloutta Tampereen ammattikorkeakouluun. Opiskelin tuolloin leipuri-kondiittoriksi, mutta valinta näiden kahden välillä oli helppo – tietenkin TAMKiin, johon olin pyrkinyt jo aiempana vuonna. Aloitin opinnot syksyllä innokkaana ekaluokkalaisena, ja pääsimmekin pian firmatouhujen pariin Kykylaakson maailmaan. Vaikka koin omaavani kohtuulliset valmiudet ryhmätyöskentelyyn, ensimmäisen vuoden vaikeus yllätti. Kaikki oli uutta, liiketoimintasuunnitelma oli vaikea saada liikkeelle, kemiat eivät täysin kohdanneet, talousasiat menivät ohi korkealta ja kovaa ja koulutyötä oli paljon. Siis todella paljon. Pitkät päivät ja raskaat kurssit yhdistettynä ilta- ja viikonlopputyöhön eivät tuottaneet parasta mahdollista lopputulosta, ja ensimmäisenä vuonna opintoni etenivät kuin täi tervassa.


Toisena vuonna pääsin opintojen syrjään kiinni, aamuiset myöhästelyt loppuivat ja kirin muut kiinni. Yksi toisen vuoden suosikkikursseistani oli Tutkimus- ja kehittämisprojekti, jossa pääsimme uppoutumaan tutkimuksenteon maailmaan. Ylipäätään suosikkejani TAMKissa ovat kurssit, jotka oikeasti vaativat paljon työtä ja vaivannäköä, keskustelukurssit jäävät omalla kohdallani vajaan tuntuisiksi koska olen enemmän tarkkailija ja pohtija kuin keskustelija ja haastaja. Kakkosvuodessa oli paljon kiinnostavaa sisältöä, ja pääsin esimerkiksi jatkamaan lukioon päättyneitä saksan opintojani ja innovoimaan uusien tuttavuuksien kanssa Innoeventissä. Ylimääräisinä kursseina opiskelin Henkilöverotuksen verkkokurssin ja Toiminnanohjausjärjestelmät II-kurssin. Haastavaa, hyödyllistä, mielenkiintoista. Suuntautumisvaihtoehdoista omimmilta tuntui projektijohtaminen, joten marraskuussa näpyttelin oman hakemukseni ja tulinkin valituksi. Työnteko jatkui edelleen läpi opintojen, mutta uusi, mieluisa työpaikka ei vienyt enää voimiani vaan pikemminkin piristi. Kesällä suoritin harjoitteluni Tampereella Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimistolla arkistoinnin ja muiden toimistotöiden parissa.


Kesällä opintopisteitä ynnäillessäni ja tulevia opintoja suunnitellessani päätin, että valmistun etuajassa. Kolmas vuosi riippuu paljolti omista valinnoista, lukujärjestyksen täytteet saa päättää itse. Omassa kalenterissani olivat Introduction to Web Tools, Yrityspeli, Myynnin johtaminen, Projektijohtaminen, Henkilöstöjohtaminen ja työyhteisön hyvinvointi sekä Henkilöoikeus. Lisäksi suoritin muutaman puuttuvan harjoittelupisteeni viestintäharjoittelijana TAMKissa, edelleen tehden töitä opintojeni ohella. Palkkatyön osuus on lisääntynyt huomattavasti, kun lukujärjestyksessä on yleensä täytettä vain kolmena päivänä. Aloitan juuri opinnäytetyötäni, jonka aihe muuten vaihtui kertaalleen – älkää siis huoliko, jos kerrasta ei löydykään sopivaa! Opintopisteet alkavat pikkuhiljaa olla kasassa, ja tuntuukin hieman oudolta ajatella, että koulu todellakin loppuu muutaman kuukauden päästä.



Mitä TAMKista on siis jäänyt käteen? Monella parhaat muistot on kerätty opiskelijapippaloista ja muista riennoista kavereiden kanssa haalarit jalassa ja tuoppi kädessä. Itse olen tainnut käydä neljästi bileissä – Tursajaisissa tunnin verran, Pubirundin jatkoilla, ensimmäisenä vuonna Approissa ja kerran kuuntelemassa Kasmirin keikan Pistoilla. Haalaritkin ovat vain keränneet pölyä vaatekaapin ylähyllyllä, olen käyttänyt niitä kerran!
 
Olen oppinut paljon, ja omaa kehitystä on hauska (ja vähän noloakin) seurata lukemalla ykkös- ja kakkosvuosien raportteja ja esseitä. Huomaan ajattelevani työelämässä eri tavalla kuin ennen TAMKia, kiinnitän huomiota yritysten liiketoiminnallisiin asioihin, tutkailen pörssiä, seuraan talousuutisia ja osaan jopa keskustella niistä. Olen kiinnostunut johtajuudesta ja luen itsensä kehittämiseen liittyviä teoksia vapaa-ajallani. Vaikken kaikkea oppinutkaan täydellisesti, kuten vaikkapa juridiikkaa ja kirjapitoa, on niistä varmasti jäänyt käteen paljon enemmän kuin uskonkaan. Eikä kaikkea tarvitsekaan osata! Ihmiset ovat erilaisia, ja oma lahjakkuuteni keskittyykin numeroiden sijaan kieliin ja luoviin töihin. Opintoni ovatkin opettaneet minulle kaiken muun lisäksi itseni tuntemista, ymmärtämistä ja hyväksymistä. Tiedän, mitkä asiat opin helpommin ja mihin pitää panostaa. Itsensä johtamisen taidot ovat kasvaneet huimasti, vaikka Sydänmaanlakan kirjaa lukiessani ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.

Yksi tärkeimmistä oppimistani taidoista ovat tiimityötaidot. Tiimityötaidot ovat ehdottoman tärkeitä nykypäivän työelämässä ja jatkuvat ryhmätyöt toisensa perään ovat kehittäneet ihmistenkäsittelytaitojani ja tiimissä pärjäämistä.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Make it happen -teemaseminaari

TAMKin liiketalouden 2.vuoden opiskelijat järjestivät maanantaina 28.11.2016 juhlasalissa Make it happen -teemaseminaarin. Seminaarin järjestäminen on osa 2. vuoden pakollisia opintoja. Seminaarissa saimme kattavasti tietoa siitä, mitä tapahtuman järjestämiseen tarvitaan ja mitä kaikkea järjestämisessä on huomioitava. Lisäksi kuulimme kokemuksia ja tarinoita erilaisista tapahtumista. Puhujina olivat TTO:lta Janne Malmisaari, Tampereen Messuilta Tanja Järvensivu ja Ulkojäät-tapahtuman järjestäjä Esa Honkalehto. Esa on myös Ilveksen toimitusjohtaja.

Viihdevastaavan monipuolinen työnkuva


Ensimmäisenä esiintyi Tampereen tradenomiopiskelijat ry:n vuoden 2016 viihdevastaava Janne Malmisaari. Janne on 24-vuotias 3.vuoden International Business-linjan opiskelija. Jannen mukaan viihdevastaavan työ on yhdellä sanalla kuvailtuna “projektijohtamista”. Työnkuvaan kuuluu mm. yhteistyöravintoloiden kontaktointi, sopimusten laatiminen, budjetointi, työvuorojen laatiminen, aikataulutus, delegointi, painomateriaalien sekä haalarimerkkien suunnittelu ja teetätys, Facebook tapahtumien luominen ja niiden ylläpito ja paljon muuta. Markkinointiin liittyen Janne suunnittelee tapahtumien ilmeen ja markkinointimateriaalit, luo markkinointisuunnitelman sekä ylläpitää sosiaalisia medioita. Hän kertoo työtaakkansa olevan todella suuri, minkä voi alla olevasta kuvastakin huomata.

Kuva 1. Janne Malmisaari ja TTO ry:n vuoden 2016 tapahtumat.
Jannen mukaan tapahtumien markkinointi tapahtuu nykyaikana pääasiallisesti some-kanavien kautta ja muita vähemmälle huomiolle jääviä kanavia ovat TTO:n ProVisio -lehti sekä kuukausittaiset TTO:n tiedotteet. Suurimmiksi haasteiksi hän on kokenut delegoinnin, aikatauluttamisen, sopimusten yksityiskohtien sopimisen ravintoloiden kanssa sekä ihmisten sitouttamisen omien tapahtumien jatkoille.

Myös PISTOT-opiskelijabileiden järjestäminen kuuluu viihdevastaavan työnkuvaan. PISTOT on siis TTO:n, Tiro ry:n sekä Pirate ry:n kuukausittain lukuvuoden aikana järjestämät opiskelijabileet Unionissa. Työryhmä kokoontuu muutaman kerran kuussa suunnittelemaan bileiden teemaa sekä yleisiä linjauksia ja sopimuksia. PISTOT-bileiden eteen työskentelee myös muita opiskelijoita, joita kutsutaan pistot-vastaaviksi. He hoitavat suurimman osan käytännön töistä.

Kuva 2. Esiintyjänä Tanja Järvensivu.

Tapahtumien määrä lisääntymässä

Seuraavana esiintymisvuorossa oli Tanja Järvensivu, joka toimii Tampereen Messuilla tiedottajana. Työtä kyseisessä ammatissa Tanjalla on takana jo lähes 15 vuotta. Hän on itsekin valmistunut TAMKista tradenomiksi vuosia sitten.

Tampereen Messut järjestävät kohdennettuja ammattimessuja ja kuluttajamessuja, ja vuosittain järjestetään n. 20 tapahtumaa. Kävijöitä messuilla on vuosittain yli 150 000. Finland Events on Tampereen Messut Oy:n oma tapahtumatoimisto, jonka toiminta-alueena on koko Suomi. Finland Events järjestää n. 30 tapahtumaa vuosittain. Tapahtumia on laidasta laitaan. Esimerkkejä erilaisista tapahtumista Tanja mainitsee yritystapahtumat, konsertit, asiakastilaisuudet, seminaarit ja lanseeraukset. Tampereen Messujen tytäryhtiö Finnresta vastaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen ravintolatoiminnasta.

Tanja korosti esityksessään, että tapahtumien kysyntä lisääntyy entisestään. Ihmiset haluavat tavata toisiaan. Hän kertoo tapahtumien olevan tehokkain markkinointiviestinnän kanava, jos suunnittelu ja toteutus tehdään ammattitaidolla. Tapahtumien tavoitteena onkin synnyttää elämyksiä ja onnistuneet tapahtumat jäävätkin aina osallistujien mieleen. Tapahtuman ideoinnissa mietitään tapahtuman tavoite, sisältö, nimi, kuvaus, kohderyhmä, ajankohta, tapahtumapaikka, toimintatapa, kumppanit, resurssit ja rahoitus. Tanjan mukaan ideoinnissa on tärkeää synnyttää paljon ajatuksia ja ideoita sekä “hypätä laatikon ulkopuolelle”. Mitä hullumpia ideoita, niin sitä hauskempia tapahtumia syntyy.

Myös Tanja toteaa esityksessään perinteisten markkinointikeinojen, kuten lehti-ilmoitusten tehon heikenneen. Nykypäivänä tapahtumamarkkinointi on vahvasti verkossa somen räjähdysmäisen kasvun myötä. Erilaiset some-kilpailut ja tempaukset ovatkin nykyään tehokkain markkinoinnin keino. Kohderyhmä on kuitenkin tärkeää huomioida, sillä esimerkiksi vanhuksia ei kuitenkaan sosiaalisen median kautta tavoitetta.

Kuva 3. Ulkojäät-tapahtuman mainos.

Uudenlaisia elämyksiä jääkiekon ystäville

Viimeinen esiintyjä, Esa Honkalehto, aloitti esityksensä videolla aiemmin järjestetystä Ulkojäät- tapahtumasta. Konsepti on kotoisin Ruotsista, jossa vastaavia tapahtumia on järjestetty aiemmin. Ulkojäiden tarkoituksena on järjestää katsojille elämys, ja se kyllä välittyi hyvin videosta. Ulkojäät-tapahtuma järjestetään siis joulukuun puolivälissä, jolloin perjantaina 16.12. vastakkain pelaavat Ilves ja Tappara ja heti seuraavana päivänä 17.12. Ilves ja HIFK. Katsomokapasiteetti tapahtumassa on 13 800 seisomapaikkaa. Perjantaina paikallisottelun jälkeen järjestetään myös Sorsapuiston salissa iltajuhla, joka on pääasiassa VIP-lipun ostaneille osallistujille. Tapahtumaan odotetaan osallistuvan kaikenikäisiä faneja, ja juniori-ikäiset onkin pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan erillisillä katsomoilla.

Stadionin pystyttäminen ulos luo omat haasteensa. Alueelle tuodaan toki joukkueille pukukopit, mutta esimerkiksi suihkuja ei pystytä järjestämään. Näin ollen joukkueet valmistautuvat peleihin Ratinassa ja Hakametsässä ja saapuvat paikalle vain Esan sanoin “laittamaan luistimet jalkaan”. Esityksessään Esa havainnollisti tulevan tapahtuman ympäristöä, stadionin rakennelmaa sekä tapahtuman massiivista kokoa. Hän korosti tapahtuman varmasti olevan hieno elämys myös muille, kuin lätkäfaneille. Tapahtuma vaatii paljon työtä niin stadionin pystyttäjiltä kuin suunnittelijoiltakin ja Esa kertookin pystyttäjien tekevän tapahtumaa edeltävät pari viikkoa töitä aamusta iltaan. Hän ennustaa jo nyt tapahtuman tulojen nousevan yli kahteen miljoonaan euroon. Kiinteitä kuluja on saatu katettua yhteistöiden ja VIP-myyntien kautta, mikä on hyvä, sillä pelkkään lipunmyyntiin luottaminen kulukorvauksena on iso riski.

Tapahtuman tulevaisuudesta Esa mainitsi sen verran, että tapahtuma tulee luultavasti siirtymään tulevina vuosina Helsinkiin. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että yksittäisen tapahtuman elinkaari samalla paikkakunnalla ei usein ole pitkä ja Helsingissä resurssit ovat paremmat.

perjantai 2. joulukuuta 2016

InnoEvent Tampere 7.11-11.11.2016

InnoEvent Tampere on vuodesta 2013 asti Tampereen ammattikorkeakoululla järjestetty innovointitapahtuma. Aluksi eri alojen opiskelijat jaetaan monialaisiin tiimeihin ja viikon aikana he ratkaisevat yrityksiltä tulleita toimeksiantoja. Lopulta jokainen ryhmä esittelee ideansa kaikille avoimilla messuilla. Tuomaristo valitsee ideoista parhaat ja palkitsee tiimit päätösgaalassa.


Tiimit ja toimeksiannot
Osallistuin tämän vuoden InnoEventiin osana liiketalouden opintoja. Tänä vuonna toimeksiantoja oli 9 kappaletta ja mukana oli huima määrä eri alojen opiskelijoita. Toimeksiantajia olivat mm. Tampereen kaupunki, TAYS ja Pyroll. InnoEvent alkoi maanantai-aamuna ilmoittautumisella ja sen jälkeen avajaisohjelmalla juhlasalissa. Sen jälkeen siirryttiin tiimitiloihin, jossa tapasimme valmentajat ja tiimikaverit. Valmentajat kertoivat meille hieman viikon kulusta ja sen jälkeen oli vuorossa tiimiin tutustumista.  Lounaan jälkeen meille esiteltiin toimeksianto. Meidän toimeksiantajamme oli DS Smith ja case-tehtävänä oli Unelmien verkkokauppapakkaus. Saimme esittää kysymyksiä toimeksiantajan edustajalle tehtävään liittyen ja sen jälkeen alkoi ideointi!

Innovointia
Unelmien verkkokauppapakkaus herätti meissä monenlaisia ajatuksia ja ideoita. Tiesimme aika pian, millaisia ominaisuuksia siltä haluaisimme. Lopulta tiimini päätyi ideaan postitettavasta lahjakassista. Eli pakkaus olisi lahjakassin muotoinen, mutta tehty aaltopahvista. Tiistaina oli toimeksiantajan konsultointi ja silloin saimme esittää lisää kysymyksiä. Sen jälkeen pääsimme vielä viemään ideaa pidemmälle. Loppupäivästä esittelimme ideamme myös valmentajille.

Parin päivän ajan ideaa vielä kehitettiin ja torstaina lopulta viimeistelimme prototyypit ja saimme valmiiksi videon, jonka jokainen tiimi joutui ideastaan tekemään. Sitten aloimmekin valmistautua perjantain messuihin ja idean esittelyyn tuomareille.

Viikon päätös
Perjantaina oli hienoa päästä kiertelemään muiden messuständejä. Oli mukava nähdä, millaisia ideoita muut tiimit olivat saaneet samasta toimeksiannosta, sekä myös muista toimeksiannoista. Huomasi, että messuständeihin oli todella panostettu ja monet ideat olivat oikeasti toteuttamiskelpoisia.

Koko InnoEvent viikko päättyi perjantai-iltana Unionissa järjestettyyn gaalaan. Siellä palkittiin parhaat ideat ja tiimit. Oma tiimini ei voittanut, mutta olin silti tyytyväinen ideaamme.


Kuvassa esillä oma ratkaisumme unelmien verkkokauppapakkauksesta

Tiimityö
Mielestäni InnoEvent oli tiimityön kannalta hyvin opettavainen kokemus. Vieraiden ihmisten kanssa työskentely voi olla hyvin haastavaa, mutta mielestäni oman tiimini kanssa työskentely oli yllättävän helppoa. Tietysti alussa vieraiden ihmisten kanssa työskentely vaatii erilaista panostusta kuin tuttujen ihmisten kanssa. Tiimityö täytyy saada toimimaan jo ensimmäisenä päivänä, koska aikaa työskentelyyn on vain viikko. Huomasin, että kaikki tiimimme jäsenet olivat hyvällä asenteella mukana ja jokainen teki parhaansa.

InnoEvent antaa valmiuksia myös työelämään, koska erilaisia projekteja on nykyään paljon ja tiimityötä tarvitaan. Työnantajat arvostavat projektiosaamista ja täytyy olla valmis työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. Suosittelen kaikille InnoEventiin osallistumista!