maanantai 22. helmikuuta 2010

TAMK mukana Johtamisen SM-kisassa

Suomessa keväällä 2010 käydään Johtamisen SM-kilpailu ensimmäistä kertaa kautta aikojen, ja siihen osallistuu joukkueita yhdestätoista korkeakoulusta. Kilpailuun osallistuvat korkeakoulut ovat TAMK, Haaga-Helia, HAMK, Laurea, LAMK, Metropolia, TKK, TSR, TTY, TSE ja UTA. Kaikkiaan kilpailuun on ilmoittautunut 88 joukkuetta.


Johtamisen SM-kilpailu on osa maailman suurinta johtamiskilpailua Global Management Challengea, joka kokoaa yhteen maailman lupaavimmat korkeakouluopiskelijat. Vuosittain noin 20 000 nuorta osallistuu kilpailuun. Paras tiimi Suomesta edustaa maataan toukokuussa Venäjällä pidettävässä finaalissa.


Itse kilpailu on simulaatiopeliä, ja haastaa opiskelijat virtuaalisen yrityksen johtamisessa, sekä valmentaa parempaan tiimityöskentelyyn. Kilpailu tarjoaa nuorille johtajalupauksille myös mahdollisuuden näyttää potentiaalinsa kilpailun yhteistyökumppaneille. Kilpailu alkoi tammikuussa, ja se huipentuu Suomen-finaaliin 24.3.2010, jossa kilpailee kahdeksan joukkuetta.


Ensimmäinen kierros SM-kisassa on jo takanapäin, ja TAMKin joukkue on päässyt jatkoon seuraavalle kierrokselle. Joukkueella on hyvä henki päällä, ja tavoitteena ei enempää eikä vähempää kuin voitto maailman finaalissa Moskovassa. TAMKin joukkueeseen Johtamisen SM-kisassa kuuluvat liiketalouden opiskelijat Katri Hakala, Erno Syvälahti, Ville Kärkkäinen, Ahti Viita ja Sami Haavisto.


Lisätietoja saa kilpailun nettisivuilta: www.johtamisensm.fi

Katso myös kilpailun kansainväliset sivut: www.worldgmc.com

maanantai 1. helmikuuta 2010

Alf Rehnin näkemykset innovatiivisuudesta

Mies, joka aloittaa esityksensä lauseella "Moi, olen Alf Rehn ja olen oikeasti professori. Liiketaloustieteen professorit ovat muuten tylsimpiä ihmisiä maailmassa", lupaa jotain piristävää ja liiketalousjargonilla höystetyistä powerpoint-sulkeisista poikkeavaa.

28.1.2010 ProAkatemia oli saanut siis vieraakseen tämän Thinkers 50 -sivuston gurututkan 13. noteerauksen maailmassa, Åbo Akademin liiketaloustieteen professorin ja, kuten huomata saimme, puhujan vailla vertaa.

Mukavuusalueen ulkopuolelta voi löytyä avain menestykseen.

Rehn oli huolissaan etenkin siitä, miten innovatiivisuus tunkee joka paikkaan ilman, että todella tajutaan, mitä se merkitsee. "Ollaanko tultu siihen maailmaan, jossa ainoa tapa olla luova on kieltää luovuus?", hän kysyikin. Rehn korosti, että innovatiiviset asiat eivät synny usein rationaalisen toiminnan voimalla tai innovatiivisuuskonferensseissa. "Me ei kerta kaikkiaan tiedetä, mikä toimii, koska elämme taloudessa, jossa oudot asiat toimivat", hän tähdensikin.

"Business plan on saanut ikonimaisen aseman meidän ajattelussamme. Asiat on saatava into reasonable template", Rehn jatkoi itselleen ominaiseen tyyliin. Häntä pohditutti samoin se, miten keski-ikäisten professorien samojen asioiden toistelu herättäisi ketään yrittämään. "Luovuus, jonka piti olla kapinallinen teini, on muutettu kiltiksi pikkupupuksi, josta jopa Matti Vanhanen puhuu", mies kiteytti.

Yleisö oli täysillä mukana gurun esityksessä.

Think outside the box -ajattelu ei toimi Rehnin mielestä vain toistettuna fraasina, sillä ihmisten primitiiviseen toimintaan kuuluu viedä kaikki uudet asiat päässä oleviin vanhoihin konteksteihin (framework) ja mikäli se ei onnistu, asia torjutaan täysin. "Kun aivot käsittelevät jotain uutta, ne erittävät stressihormonia ja se tuntuu pahalta", Rehn selitti asiaa.

Esimerkiksi laatikkoajattelun välttämisestä Rehn nosti Flip-kameran. Koska Flip-kameraa valmistava yritys ei voinut tehdä parempaa, he tekivät käytännössä niin huonon tuotteen kuin pystyivät ja myynti räjähti käsiin. Tuote oli edullinen ja yksinkertainen. "Flip-kamera inhotti normaalia insinööriä, jotka koettivat luoda tuotteista omia kuviaan - isompia ja parempia. He pystyivät olemaan luovia vain oman boxinsa sisällä", Rehn selvitti.

Rehn kertoo Flip-kameran tarinaa.

"Vaarallisia asioita tarvitaan ja vaarallista on se, mikä pelottaa, inhottaa ja naurattaa niitä, jotka ovat kiinni vanhassa. Täytyy olla kitkaa, uhmata vanhaa", Rehn vei opetusta syvemmälle ja jatkoi "jos kaikki taputtavat ideallemme, tiedämme, että jokin on syvästi väärin. Koska silloin idea on kaikilla frameworkissa."

Mies toi ajatuksensa takaisin siihen, että hullut ajatukset toimivat. "Kulttuuri on hömppää. Talous on 98 % hömppää. Suurin osa kulutuksesta on lapsellista. En mä pukeudu potkuhousuihin, vaikka se olisi rationaalisinta", Rehn selvensi ja jatkoi kiteyttämällä koko teemansa osuvasti lauseella "me ollaan tän hömpän tuotoksia, ja jos me tapetaan luovuus ja hömppä vakavuuskeskustelulla, me tapetaan itsemme."

Lue myös ProAkatemian WeDesignin näkemykset vierailusta.