maanantai 25. tammikuuta 2010

Aikuisopiskelijat juhlivat valmistumistaan yhteisellä illallisella

Liiketalouden ylemmästä amk-tutkinnosta ja aikuispuolelta määräajassa valmistuneet juhlistivat valmistumistaan yhteisellä illallisella. Määräajassa valmistuminen on kiitettävä suoritus, sillä niin ylempi tutkinto kuin aikuispuolen tradenomitutkinto suoritetaan kokonaisuudessaan työn ohessa. Ilta kului hyvän ruoan, mukavan keskustelun ja onnittelupuheiden siivittämänä. Keskusteluissa nousi esiin oman vuosikurssin tiimiytymisen merkitys ja se, miten paljon merkitsee oman porukan tuki niinä hetkinä, kun jaksaminen tahtoo loppua työelämän ja opiskelun vaatimusten ristipaineissa.

Sydämelliset onnittelut valmistuneille!

Projektinhallinta: teoriaa ja käytäntöä

Tämä syyslukukausi on mennyt ohitse niin nopeasti, että tuntuu kuin vasta muutamia viikkoja sitten olisin istunut syksyn ensimmäisellä oppitunnilla, joka omalla kohdallani oli projektinhallintaa. Nyt, neljä kuukautta ja lukuisia ryhmätöitä myöhemmin, olen oikein iloinen siitä, että lukuvuoteni alkoi noilla nimenomaisilla opinnoilla. Sillä jos jostain kurssista minulle on kertynyt tietoja ja taitoja siirrettäväksi myös opintokokonaisuuden ulkopuoliseen toimintaan, niin projektinhallinnasta.


Opetussuunnitelman mukaan projektinhallinnan opintokokonaisuus tutustuttaa opiskelijan projektiajatteluun ja tehokkaaseen projektinhallintaan sekä projektien rooliin yrityksen liiketoiminnassa ja kehittämisessä. Paljon hienoja sanoja, mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat? Ja omaksuuko opiskelija todella kaiken tarpeellisen alle parissa kuukaudessa selviytyäkseen jatkossa itsenäisesti pienimuotoisten projektien läpiviemisestä?


Opintokokonaisuuden aloitus oli nopea ja herätteleväkin vielä kesälomafiiliksissä oleville opiskelijoille. Heti ensimmäisellä tunnilla luokkamme jaettiin ryhmiin ja ryhmät saivat omat toimeksiantonsa eri yrityksiltä, meidän luokkamme tapauksessa Metsolta. Paria päivää myöhemmin oli luento projektisuunnitelman tekemisestä, ja sen jälkeen alettiinkin jo työstää suunnitelmaa omaan projektiin.


Koko opintokokonaisuus eteni pääsääntöisesti siten, että ensiksi oli luento, esimerkiksi projektin osittamisesta tai resurssienhallinnasta, ja sen jälkeen ryhmä pääsi työstämään luennon aiheena olleita osa-alueita omassa projektissaan. Oman ryhmäni kohdalla ainakin ajoitukset olivat kohdallaan, ja luennot tukivat aina sitä vaihetta, missä oma projektimme sillä hetkellä oli. Luennot antoivat tarvittavat välineet työssä etenemiseen, ja teoriatiedon toteuttaminen käytännön työssä auttoi todella oppimaan ja sisäistämään luentojen asiat. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kyllästymiseen asti toteutetun ongelmalähtöisen opiskelun jälkeen tämä päinvastainen toimintamalli tuntui hyvin tervetulleelta vaihtelulta.


Kaikkia opiskelijoita tuntui miellyttävän se, että projektiemme toimeksiantajina oli ihan oikeita yrityksiä, ja että työmme tulos saattaisi joskus aikaansaada konkreettisia muutoksia yritysten toiminnassa. Tekemällä oppimisen ilon lisäksi se toi projekteihin oikean työelämän tuntua. Tosin, jokaisella kolikolla on myös kääntöpuolensa. Projektien aihealueet olivat vieraita ja suhteellisen laajoja, minkä vuoksi iso osa resursseista kului mittavaan pohjatiedon hankkimiseen, mikä taas vei huomiota pois projektinhallinnallisista seikoista. Harvemmalla opiskelijalla kun oli etukäteen tietoa esimerkiksi yritysten brand guidelineista tai vuosiraporttien raportointityyleistä.


Projektinhallinnan kanssa samaan opintokokonaisuuteen oli liitetty myös viestinnän luentosarja ja tentti. Luentosarja oli erinomainen, mutta luentojen aiheet olivat sen verran kaukana omista projekteistamme, ettei niitä päässyt samalla tavalla soveltamaan heti käytäntöön kuin projektinhallinnan luentojen oppeja. Oletettavasti samasta syystä viestinnän kirjatentti meni monella odotettua huonommin, mikä laski innostusta juuri sillä hetkellä, kun projektissa olisi tarvittu suurimpia työpanoksia.


Kun ennen syyslomaa palautimme projektiemme tuotokset, monet huokasivat helpotuksesta: raskas urakka oli vihdoin ohi. But little did we know. Loman jälkeen edessä oli kaksi uutta ryhmätyötä, ja tulevissa periodeissa niitä on luvassa vielä lisää. Puhumattakaan siitä, mitä työelämä mahdollisesti tuo tullessaan. Kaikki työt eivät välttämättä kulje aina projektien nimellä, mutta vähänkin isommissa tehtävissä huolellinen suunnittelu, ajan- ja resurssienhallinta sekä onnistumisen arviointi ovat varmasti asioita, joiden osaamisesta on suurta hyötyä. Kiitos tämän hyvin rakennetun opintokokonaisuuden, meillä TAMKin liiketalouden opiskelijoilla on nämä taidot hallussa sekä teoriassa että käytännössä!


Minnaliisa Laaksonen

Ajatuksia laatuyksiköstä

TAMKin liiketalouden koulutusohjelma on valittu koulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2010-2012. Olen itse ollut alusta asti kädet savessa tässä prosessissa, ensin muutosprojektin vetäjänä ja nyt viimeisen vuoden koulutuspäällikkönä ja hakemuksen tekijänä. Tämä on ollut meille pitkä ja opettavainen retki. Paljon on opittu.


On opittu, että uudistuakseen pitää olla rohkea. Pitää purkaa rohkeasti vanha, ja luoda alusta alkaen uutta. Pitää siis luopua. On opittu, että muutoksen tekeminen ei ole helppoa. Vuosien saatossa on tarvittu paljon rohkeutta ja uskoa siihen, että valitsemamme tie on oikea ja tuottaa tulosta. On kehitetty, kehitetty ja kehitetty. On jääräpäisesti pidetty kiinni toimintatavoista, vaikka epäilijöitä on löytynyt niin opiskelijoista kuin henkilökunnasta. Epäily kuuluu muutokseen.


On opittu, miten suuri merkitys on johtamisella, sitouttamisella ja oikeilla ihmisillä oikeassa paikassa. On opittu, että ilman yhteistä näkemystä ja tahtotilaa ei synny parasta. On myös opittu, että kaikki syntyy yhteishengestä.


On opittu, että on oltava tavoitteellinen. Jo viisi vuotta sitten päätimme, että tavoitteenamme on laatuyksikköpalkinto, ei enempää eikä vähempää. Laatuyksikköarvioinnissa puolueeton taho arvioi toiminnan laadukkuuden, eikä siihen ole nokan koputtamista.


Laatuyksikkö on vähän kuin amk-koulutuksen Suomen mestaruus. Hakijoiksi lähtevät usein vain parhaat, sillä hakuprosessi on pitkä ja ponnistuksia vaativa. Näistä parhaista valitaan parhaat, tänä vuonna 31:sta kahdeksan. Olemme aidosti ylpeitä tästä saavutuksesta. Se todisti, että suuret uudistukset eivät ole helppoja, mutta tavoitteellisuudella, rohkeudella ja yhteenviilautuneella jengillä saadaan paljon aikaan. Kiitos kuuluu myös opiskelijoillemme: ilman heitä tämäkään ei olisi mahdollista.


Tiina Lindberg

Oppilaitosten ja yrityksen yhteistyöstä syntymässä uusi yrittäjyysoppimisympäristö

Tampereen ammattikorkeakoulu, Demola ja Pupesoft-toiminnanohjausjärjestelmän kehittänyt Devlab synnyttävät yhteistyössä uutta yrityksen toimintaa simuloivaa oppimisympäristöä. Tarkoituksena on kehittää uudenlainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva yrittäjyysoppimisympäristö korkeakouluopiskelijoiden käyttöön. Pilottivaiheessa oppimisympäristöä hyödynnetään TAMKin liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opinnoissa. Pitkän tähtäimen tarkoitus on laajentaa oppimisympäristön käyttöä liiketalouden myöhempiin opiskeluvuosiin, muille koulutusohjelmille sekä muihin korkeakouluihin.

Kehitystyötä rahoittaa SaTaVa-hanke, joka on Satakunnan, Tampereen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen yhteistyöhanke. Hanke on saanut Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman kaksivuotisen kehittämisrahoituksen, ja sen ulkoisina rahoittajina toimivat maakuntaliitot. Sen tarkoituksena on kehittää laaja korkeakouluosaamiseen perustuva yrittäjyyttä tukeva innovaatio- ja oppimisympäristö mukana olevien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välille.

Projektin myötä oppilaitoksilla on mahdollisuus lisätä käytännön yhteistyötä sekä muiden suomalaisten että ulkomaisten oppilaitosten kanssa. Lisäksi opiskelijat saavat käyttöönsä todentuntuisen oppimisympäristön käytännön harjoitteluun ja oppivat käyttämään yritysmaailman tietojärjestelmiä luonnollisesti osana sisältöopetusta. Oppimisympäristö on tarkoitus ottaa käyttöön opetuksessa syksystä 2010 alkaen.

SaTaVa:n nettisivut löytyvät osoitteesta:

http://www.opiskelijayrittaja.fi/