tiistai 22. toukokuuta 2018

Itsensä johtamisen taidot

Niin koulussa kuin työelämässäkin puhutaan nykyisin paljon itsensä johtamisen taidoista ja niiden kasvavasta merkityksestä. Mitä itsensä johtaminen sitten käytännössä tarkoittaa ja miten niitä taitoja voisi itse opetella?

Itsensä johtaminen koulussa ja töissä
Itsensä johtamisella tarkoitetaan aktiivista toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa omaa hyvinvointia ja elämänlaatua. Käytännössä se voi olla esimerkiksi omien tunteiden, roolien tai työskentelytapojen hallintaa. Koulu- ja työelämässä itsensä johtamistaidoilla on lisäksi monia omaa tehokkuutta lisääviä hyötyjä. Itseään johtamalla oppii esimerkiksi hyödyntämään paremmin aikaansa sekä arvioimaan ja kehittämään työskentelyään omien vahvuuksiensa avulla.


Erilaiset nykyjohtajuuden trendit lisäävät itsensä johtamisen merkitystä etenkin työelämässä. Nykyään yleistä on esimerkiksi valmentava johtajuus, jossa työntekijöillä on entistä enemmän vastuuta ja päätösvaltaa, tavoitteena saada työntekijä toimimaan oma-aloitteisemmin sekä ajattelemaan ja ratkaisemaan itse ongelmia. Mikäpä siis otollisempi aika harjoitella itsensä johtamisen taitoja kuin jo opiskeluaikana. Alla esiteltynä niistä viisi tärkeintä.

1. Tavoitteiden asettamisella alkuun
Itsensä johtamiseen on lukuisia eri työkaluja. Kaikki lähtee kuitenkin liikkeelle tavoitteiden asettamisesta. Tavoitteisiin sitoutuminen jäsentää päivittäistä elämää ja auttaa ajankäytön hallinnassa. Tavoitteiden avulla on myös helpompi hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja pilkkoa ne tarvittaessa pienemmiksi osatavoitteiksi. Kun asettaa itselleen tavoitetta, on tärkeää miettiä myös miten, missä ja milloin tavoitteeseensa pyrkii.






2. Ajankäytön ja stressin hallinta
Oman ajankäytön hallinta on yksi tärkeimmistä itsensä johtamisen taidoista. Ennen työn aloittamista kannattaa panostaa sen suunnitteluun, jotta siihen ei kulu aikaa toteutusvaiheessa. Omaa kalenteria ei kannata ahtaa liian täyteen, sillä liian kiireiset päivät voivat venyttää aikatauluja. On myös tärkeää priorisoida eri tehtävät huolella. Yksi keino hyvään priorisointiin on valita jokaiselle päivälle kolme tärkeintä tehtävää, jotka tulisi suorittaa ensimmäiseksi. Tärkeimmät tehtävät kannattaa tehdä silloin, kun niillä ei ole vielä kiire, sillä viime hetkellä asioita hoitaessa tuloksen laatu usein kärsii.

Ajankäytön hallinta auttaa myös stressin hallinnassa. Pieninä annoksina stressi voi auttaa tekemään parhaansa jonkun suorituksen eteen, mutta pitkittyessään se kuluttaa turhaan voimia ja voi pahimmillaan aiheuttaa uupumuksen tai jopa masennuksen. Ajankäytön hallinnan lisäksi stressin hallinnassa auttavat esimerkiksi riittävä taukojen pitäminen ja terveelliset elämäntavat.





3. Henkisestä ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen
Itsensä johtamistaitoihin kuuluu myös omien tunteiden ja ajattelun hallinta. Ajattelun hallinnassa tärkeää on tietoinen hidastaminen, sillä kiireen keskellä ajattelu menee usein automaattivaiheelle. Ajatteluaan ja tunteitaan voi johtaa esimerkiksi pyrkimällä näkemään asiat rakentavammassa valossa ja opettelemalla tuntemaan itsensä paremmin. Itseään on myös tärkeää kannustaa ja kehua, kun on vaikkapa onnistunut hyvin jossain.

Rakentavan ajattelumallin lisäksi itsensä johtaminen on myös omasta fyysisestä kunnosta huolehtimista. Liikuntaharrastukset, riittävä uni ja monipuolinen ruokavalio edesauttavat koulussa ja työelämässä jaksamista.





4. Motivaatio, itsekuri ja itsereflektio
Hyvään itsensä johtamiseen kuuluu myös oman motivaation, itsekurin ja itsereflektion hallinta. Itseä motivoivien asioiden tunnistaminen auttaa tavoitteita kohti pyrkimisessä ja tuumasta toimeen tarttumisessa. Itsekuri puolestaan auttaa tehtävien loppuun viemisessä vaaditun aikataulun ja laadun mukaisesti. Itsereflektoimalla on tärkeää arvioida omaa suoritustaan ja toimintatapaansa, sen syitä ja seuraksia, sekä miten sitä voisi jatkossa kehittää.

5. Omasta kehityksestä huolehtiminen
Lisäksi itsensä johtaminen tarkoittaa jatkuvaa halua kehittyä ja uusiutua. Itseään voi pyrkiä kehittämään esimerkiksi kokeilemalla rohkeasti uudenlaisia työtehtäviä tai harrastuksia, osallistumalla erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin, tai tekemällä vaikkapa jotain vapaaehtoistyötä. Elämänmittainen oppiminen onkin tämän päivän slogan.


Lähteet
Kuvat: https://unsplash.com
Mitä on itsensä johtaminen?: https://yhteisillatulilla.weebly.com/kypsaumlri/mita-on-itsensa-johtaminen
Itsensä johtamisen merkitys työelämässä: http://www.lmi.fi/blogi-artikkelit/itsensa-johtamisen-merkitys-tyoelamassa-kasvaa-koko-ajan
Itsensä johtamisen tapoja: https://www.eilakaisla.fi/blogi/8-tapaa-parempaan-itsensa-johtamiseen

maanantai 7. toukokuuta 2018

Opintojaksoesittely: Tutkimus- ja kehittämisprojekti

Liiketalouden toisen vuoden opintoihin sisältyy käytännönläheinen tutkimus- ja kehittämisprojekti. Tämä 10 opintopisteen kokonaisuus koostuu projektinhallinnan, laadullisen tutkimuksen ja määrällisen tutkimuksen luennoista ja harjoituksista, sekä aidoille toimeksiantajille tehtävistä tutkimusprojekteista.


Mitä projektinhallinta on?
Projektinhallinta pitää sisällään monia erilaisia päivittäisessä työelämässä ja opintojenkin parissa tarvittavia taitoja. Määritelmältään projektityö on tavoitteellista ja tulosta tuottavaa toimintaa, jolla on selkeä alku ja loppu, ja joka etenee vaiheittain aikataulun mukaan ja budjetin asettamissa rajoissa. Projektinhallinnan tehtäviin kuuluukin mm. projektin kustannusten arviointi, aikataulutus, raportointi ja etenemisen seuranta.

Myös tutkimus- ja kehittämisprojektin kurssilla hyödynsimme näitä keinoja projektimme eri vaiheissa. Ryhmistämme valittiin projekti- ja varaprojektipäälliköt, ja myös muille projektiryhmän jäsenille määriteltiin tehtävät. Projektin aloittamiseen kuului lisäksi projektisuunnitelman laadinta, jossa kuvailtiin projektin tavoitteet ja toteutussuunnitelma vaiheineen. Pääkohdat siitä esiteltiin muille yhteisessä kick off -seminaarissa. Projekti päättyi loppuraportin laatimiseen, jossa arvioitiin projektin onnistumista sekä projektiryhmän toimintaa.


Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen perusteet
Opintojaksoon kuului olennaisena osana myös laadullisen ja määrällisen tutkimuksen luentoja ja harjoituksia. Alkuun on hyvä selventää, mikä ero näiden kahden välillä on. Laadulliselle tutkimukselle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää, mutta sillä pyritään yleensä jonkun ilmiön syvälliseen ymmärtämiseen käyttämällä menetelmänä esimerkiksi syvä-, teema- tai ryhmähaastattelua. Se voidaan tehdä myös esitutkimuksena määrälliselle tutkimukselle. Määrällisessä tutkimuksessa puolestaan tavoitellaan tilastollista yleistettävyyttä, joten tyypillistä on erilaisten massatutkimusten avulla jonkun ilmiön numeraalinen kuvaaminen. Laadullisen tutkimuksen luentojen teoriapainotteisuuden vastapainoksi oli kiinnostavaa päästä määrällisen tutkimuksen tunneilla harjoittelemaan aineiston analyysia SPSS-tilastointiohjelmalla.


Käytännön tutkimusprojektit
Toimeksiannot projekteihimme hankimme pääsääntöisesti itse kontaktoimalla yrityksiä esim. omien kiinnostuksen kohteiden, työpaikan, harrastusten tai muiden suhteiden kautta. Kurssilla tehdyt projektit olivat lähinnä määrällisiä tutkimuksia ja suurin osa niistä oli erilaisia asiakastyytyväisyystutkimuksia. Lisäksi joitain yritysten tunnettuustutkimuksia tehtiin.

Kun toimeksiannot oli löydetty, alkoi projektien tarkempi suunnittelu. Tässä vaiheessa laadittiin erillinen tutkimussuunnitelma, johon kuului mm. toimeksiantajan kanssa sovitut tavoitteet, sekä tutkimuksen kohderyhmän ja menetelmän valinta. Oma tavoitteemme oli kartoittaa toimeksiantajamme nykyistä asiakaskuntaa ja selvittää heidän tyytyväisyyttään eri palveluihin. Päätimme toteuttaa kyselyn sekä toimeksiantajamme somessa, että paikan päällä kysellen.

Nettikyselyn avulla vastausten saaminen oli helppoa, etenkin kun kannustimena käytimme kaikkien vastanneiden kesken arvottavia leffalippuja. Paikan päällä kysely oli haastavampaa, sillä moni automaattisesti kieltäytyy vastaamasta, kun on tottunut hänelle esim. kaupattavan jotain. Vastauksia saimme kuitenkin yhteensä yli 200 henkilöltä, eli selvästi yli tavoitteidemme. Aineiston analysoinnissa käytettiin harjoitustunneilta tuttua SPSS-tilastointiohjelmaa, ja samaan aikaan aloitettiin tutkimusraporttien laadinta, johon koottiin tärkeimmät tutkimustulokset. Opintojakso päättyi tutkimustulosten esittämiseen koko ryhmälle sekä omalle toimeksiantajallemme.


Mitä hyötyä kurssista oli?
Opintojakso oli yllättäen mielestäni yksi kiinnostavimmista ja hyödyllisimmistä tähän mennessä. Hyötyä oli mielestäni etenkin kolmannen opintovuoden jälkeen häämöttävää opinnäytetyötä varten, joka saattaa sisältää myös jonkin tutkimuksellisen selvityksen. Oli myös mielenkiintoista päästä harjoittelemaan aidon projektin parissa luennoilla käytyjä asioita. Lisäksi saimme uusia kontakteja työelämään, sekä pääsimme kehittämään suunnittelu-, organisointi- ja esiintymistaitojamme. Tästä kurssista kannattaa siis mielestäni ottaa kaikki hyöty irti!
 
Kuvat:
https://unsplash.com/ ja https://pixabay.com/

Projektin määritelmä:
http://www.ling.helsinki.fi/kit/2006k/clt310pro/yleista/maaritelma.shtml

Projektinhallinnasta:
https://taimer.com/fi/blogi/projektinhallinnan-5-tarkeinta-vaihetta/

Laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta:
http://esseepankki.proakatemia.fi/soluessee-tutkimusmenetelmat-2/

Feel Good Feel Safe -messut



Huhtikuun toisella viikolla 10.4. ja 11.4. oli taas aika messuilla Feel Good Feel Safen parissa. Valmistelut itse tapahtumapäiviin aloitettiin jo hyvissä ajoin marraskuussa, kun Anne Ketola ja neljä liiketalouden opiskelijaa kokoontuivat ensimmäistä kertaa aloituspalaverin merkeissä. Siitä alkoivat suunnittelutyöt sekä mahdollisten näytteilleasettajien kontaktointi. Matkalla mukaan tarttui lisää opiskelijoita ja uusia näkökulmia siihen, mitä päivä voisikaan sisältää. Odotukset olivat korkealla ja tunnelma palavereissa innostunut. Messut tulisivat olemaan isot ja ne keräisivät varmasti paljon osallistujia.

Tiistaina 10.4.2018 oli ensimmäisen messupäivän vuoro. Liuta näytteilleasettajia saapui jo aikaisin aamulla pystyttämään omia messupisteitään ja me liiketalouden opiskelijat toimimme heidän apukäsinään. Itse messupisteiden pöydät ja sermit oli hoidettu paikalle jo edellispäivänä, jotta messupäivä saataisiin mahdollisimman onnistuneesti alkuun. Kun kello löi kymmenen, oli aika aloittaa messut. Päivän ajan me liiketalouden opiskelijat olimme info-pisteellä, josta pystyi kysymään neuvoa sekä osallistumaan palautekyselyyn, josta palkinnoksi sai haalarimerkin tapahtumasta.
  

Päivän aikana myös stressi siitä, että emme saaneet tarpeeksi näytteilleasettajia, karisivat pois. Loppujen lopuksi saimme yhteensä noin 30 eri näytteilleasettajaa tapahtumaan. Kun näimme, miten hyvä meno porukalla oli, tajusimme, että olimme onnistuneet näytteilleasettajien saamisen suhteen täysin. Toimintaansa oli tullut esittelemään esimerkiksi pari kauneushoitolaa, muutama kuntosali sekä karva-kaverit. Messupisteitä pitivät myös monien muiden alojen opiskelijat, kuten fysioterapeutit, sairaanhoitajat, bioanalyytikot ja restonomit. Heidän pisteillään pystyi esimerkiksi käymään kehonkoostumus- ja verenpainemittauksissa, pikaverikokeissa sekä ostamaan restonomien omatekemiä, terveellisiä välipaloja.


Toinen päivä starttasi 11.4. ja se jatkui pääosin samanlaisena kuin edellispäiväkin. Osa näytteilleasettajista vaihtui, johtuen siitä, että osa heistä ei päässyt osallistumaan kuin toisena päivänä. Oli hienoa nähdä, kuinka hyvä fiilis messuilla oli ja saimme kuulla tästä myös osalta osallistujista. Se on yksi tärkeimmistä asioista tällaista tapahtumaa järjestäessä, sillä siitä tietää onnistuneensa.

Kun messut olivat keskiviikonkin osalta ohi, oli aika pakata tavarat ja todeta, että nämä messut olivat tältä keväältä tässä. Tehtävämme oli enää purkaa messupisteet, viemällä pöydät sekä sermit takaisin paikoilleen. Tämän jälkeen ohjelmassa olisi enää viimeisten raporttien kirjoittaminen.


Kokemuksena Feel Good Feel Safe -messujen järjestäminen oli todella hyvä. Sain itse paljon kokonaisvaltaisemman käsityksen siitä, mitä tällaisen tapahtuman järjestäminen vaatii ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon, jotta messut voivat onnistua. Koska jokainen meistä järjestäjätiimin opiskelijasta oli uusia, aiheutti se hieman epävarmuutta siitä, mitä tehtäviä missäkin vaiheessa kuuluisi tehdä. Tämäkään ei kuitenkaan muodostunut ongelmaksi, sillä apunamme oli Hyvinvointiklinikalta Anne Ketola. Hänellä on jo monen vuoden kokemus kyseisen tapahtuman järjestämisestä ja aina kun meillä meni peukalo suuhun, hän auttoi. Ilman hänen apuaan en usko, että olisimme saaneet kyseisiä messuja onnistumaan näin hyvin.

Suosittelen projektiin mukaan lähtemistä kaikille, joita yhtään kiinnostaa se, mitä messutapahtuman järjestäminen alusta loppuun vaatii. Me liiketalouden opiskelijat suoritimme projektin osana Ammatillisia projektitöitä. Projekti tullaan järjestämään seuraavan kerran jo tämän vuoden syksyllä, joten kannattaa olla kuulolla, kun siihen aletaan etsiä uusia järjestäjiä!


Johanna Koskinen

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

TAMK + MLL – hyväntekeväisyystyöllä opintopisteitä


Vuonna 1917 perustettiin yhdistys auttamaan äitejä ja heidän lapsiaan. Sairaanhoitaja Sophie Mannerheimiä, Marsalkka Mannerheimin sisarta, kosketti yksinäisten äitien ahdinko. Ruotsista saadulla avustusrahalla Sophie Mannerheim osti kiinteistön Toiselta Linjalta Kalliosta, jossa äitien turvakoti aloitti toiminnan vuonna 1918.

Sophie Mannerheim kokosi työryhmän pohtimaan maan lastensuojeluongelmia Maaliskuussa 1918. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) perustava kokous pidettiin 4.10.1920 kenraali Mannerheimin kotona Helsingissä. Järjestölle annettiin silloin nimeksi Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kenraali Mannerheim nimettiin tuolloin liiton kunniapuheenjohtajaksi.



Kuva 1. Mll logo. Lähde: Mannerheimin lastensuojeluliiton www-sivut.


Itse toimin erään MLL:n paikallisyhdistyksen rahastonhoitajana. Tämä on minun kolmas vuoteni tässä pestissä, johon hyppäsin suoraan liittyessäni paikallisyhdistyksen hallitukseen. Yhdistyksemme järjestää muun muassa ilmaisia tapahtumia lapsiperheille sekä pitää monelle kotiäidille tärkeää perhekahvilaa kerran viikossa. 

Rahastonhoitajan tehtävät koostuvat pääasiassa budjetin suunnittelusta puheenjohtajan kanssa, kulukorvauksien ja laskujen maksamisesta, tukien hakemisesta sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisestä. Toki kaikkeen muuhun toimintaan olen osallistunut myös. Olen muun muassa suunnitellut ja ollut mukana toteuttamassa tapahtumia, kontaktoinut yhteistyökumppaneita, valmistanut popcornia, pyytänyt tarjouksia ja paljon paljon muuta. Vapaaehtoistyö on antoisaa ja opettavaista ja hienointa siinä on se, että osallistua voi oman elämäntilanteensa mukaan. Toki tilinpäätöksen on valmistauduttava määräaikaan mennessä ja muita lakisääteisiä rajoituksia on yhdistyksilläkin.


Kuva 2. Väritys. Lähde: Pixabay 

Liiketalouden opinnoissa toisena vuonna suoritetaan seitsemän opintopisteen verran projektiopintoja. Näihin seitsemään opintopisteeseen on mahdollista sisällyttää oma projekti. Itse näin tässä hienon mahdollisuuden yhdistää vapaaehtoistyö ja opiskelu. Suoritan siis tietyn määrän opintopisteitä yhdessä opiskelutoverini kanssa kehittämällä yhdistyksemme kirjanpitoa ja laatimalla tilinpäätöksen vuodelta 2017. Opintopisteiden määrä määräytyy tehtyjen tuntien perusteella. 

Aloitimme projektin pohtimalla miten haluamme sen toteuttaa sekä tekemällä projektisuunnitelmaa ja pitämällä palaverin ohjaavan opettajan kanssa. Saimme opettajalta hyviä vinkkejä työhömme ja suosituksia alan kirjallisuudesta. Isoin päätös, joka meidän oli tehtävä, liittyi kirjanpitoon. Aiemmin kirjanpito on tehty Excelissä, koska tilitapahtumia on verrattain vähän. Nyt pohdimme siirrämmekö kirjanpidon johonkin ilmaiseen kirjanpito-ohjelmaan, josta olisi erinäisiä hyötyjä etenkin tilinpäätöstä laatiessa. Päätimme kuitenkin pitää kirjanpidon vielä vuoden 2017 Excelissä. 

Projektin aikana teimme koko tilikauden, eli vuoden 2017, kirjanpidon, kävimme läpi tositteet ja lopulta siirryimme vuoden vaihteen jälkeen tilinpäätökseen. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekeminen oli meille jo tuttua ensimmäisen vuoden firmatoiminnasta. Haastavinta projektissa oli päättää käytettävät tilit ja toisaalta antoisaa juuri se, että saimme rakentaa kirjanpidon alusta asti itse, tiettyjen raamien sisällä tietysti. 



Kuva 3. Tilinpäätös. Lähde: Pauliina Mustonen. 

Tilinpäätös valmistui ajoissa ja se toimitettiin toiminnantarkastajille tarkastukseen. Samalla toimitettiin myös pöytäkirjat koko vuoden kokouksista ja toimintasuunnitelma sekä -kertomus. Meidän yhdistyksessä on tällä hetkellä kaksi toiminnantarkastajaa, jotka toimivat myös vapaaehtoisina. Tarkastuksen jälkeen, saimme tilinpäätösdokumentit takaisin toiminnantarkastajien lausunnolla ja allekirjoituksilla varustettuina. Tämän jälkeen tilinpäätös vahvistettiin yhdistyksemme kevätkokouksessa, johon oli kutsuttuna kaikki jäsenemme. 

Projekti onnistui hyvin ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen, jatkon kannalta tästä on paljon hyötyä yhdistyksellemme. Haastavinta projektissa oli löytää yhteistä aikaa kaikkien muiden koulu töiden lomassa. Myös pieni huolimattomuusvirhe kirjanpidossa, aiheutti paljon päänvaivaa ja vei aikaamme, koska emme meinanneet löytää virhettä. Tästä virheestä opimme paljon, joten kai siitä oli hyötyä vaikka ei sillä hetkellä kun virhettä metsästettiin suurennuslasien avulla, siltä tuntunut!




perjantai 20. huhtikuuta 2018

Kolme kannattavaa

Aktiivista asennetta ja itsensä kehittämistä arvostetaan erityisesti työelämässä. Ihmisten kohtaaminen, erilaisten taitojen harjoittaminen ja monipuolinen osallistuva toiminta ei ainoastaan osoita yritteliäisyyttä työhakemuksessa, vaan laajentaa henkilökohtaista ymmärrystä omista mielenkiinnon kohteista, arvoista ja elämästä ylipäätään. Tässä postauksessa esitän kolme vinkkiä, jotka kannattaa ottaa haltuun.

1. Mielenkiinnon kohteen vieminen "pidemmälle"

Itseään kiinnostavia asioita on mielekästä kehittää, vaikka varsinaista yhteyttä opiskelualaan tai työpaikkaan ei olisi. Omien intressien ja pöytälaatikkorunojen vieminen seuraavalle tasolle kartuttaa sekä taitoja että rohkeutta viedä asioita eteenpäin. Saisivatko keskeneräiset neulontatyöt uutta puhtia harrastekurssista? Olisiko blogin perustaminen vastaus kirjoituslahjoillesi? Jokin konkreettinen askel pienenkin mielenkiinnon kohteen eteen on kehitykseksi. CV saa lisäyksen harrastuksiin ja opit itsestäsi. Onko asia sellainen mitä kohti haluaisit lähteä vielä enemmän, vai siirrätkö huomiosi tulevaisuudessa johonkin ihan muuhun?

2. Vapaaehtoistyö

Työ kuin työ on hyödyllinen kokemus niin uuden oppimisen kuin itsensä kehittämisen kannalta. Vapaaehtoistyöllä saa helposti paljonkin kokemusta, jota näyttää esimerkiksi työtä hakiessa. Tehtäviä on mielettömästi erilaisia. Usein niihin liittyy ihmisten palveleminen. Nämä kokemukset ovat loistavia ihmistaitojen kehittämisen mahdollisuuksia ja eri aloihin tutustumisia. Ihmisen onnellisuuteen määritellään toisten auttaminen, joten vaikka rahallista hyötyä ei saisikaan voivat työn tuomat muut tekijät tuoda korvaamattomia työkaluja elämään.

3. Itsensä pakottaminen liikkeelle

On lukuisia ilmaisia tai maksullisia tapahtumia, seminaareja, kursseja, luentoja, paneeleja yms. Usein on helpompi jäädä tekemään totuttuja asioita tai jäädä kotiin rentoutumaan. Olen kuitenkin huomannut kuinka paljon voimaa voi saada pienen ponnistelun jälkeen. Arjessa ei helposti tule mieleenkään tehdä muuta kuin kalenteriin merkityt asiat. Silti huomaan miettiväni usein: "miksi en koskaan käy teatterissa", "vitsi kuinka mielenkiintoista olisi paneutua tähän aiheeseen", "haluaisin joskus kokeilla tätä" jne. Kalenterista löytyisi hyvinkin aikaa tehdä jotain erilaista vaikka kerran kuussa. Tiedostamalla tämän ja varaamalla säännöllisesti aikaa jonkin tilaisuuden ihan etsimällä etsimiseen voi rikastuttaa omaa elämäänsä, löytää uusia mielenkiinnonkohteita ja lisätä aktiivisuuttaan.


keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Gijs Vermeulen: The Transparency of CSR Performance / Sustainability reporting

Gijs Vermeulen is a Dutch lecturer in the Hague University of Applied Sciences and has previously worked as a consultant for international companies on sustainability matters. He held a presentation "The Transparency of CSR Performance / Sustainability Reporting" as part of the International Week at TAMK School of Business and Services.

We think the five most important points in his presentation were 1) calculating the CO2 emissions and the actual sizes of CO2 footprints, 2) the cost of investing in corporate responsibility and the profit it will provide later on, 3) how corporate transparency can eventually lead to global improvement of our society, 4) the Triple Bottom Line aspect of sustainability and 5) that the most important issues to report about sustainability should be the ones that the company has the most impact on.

The first important point that Mr. Vermeulen told us in his presentation was that the CO2 emissions are calculated based on charts made by different research institutes and because of that they are always only rough estimates. When reporting its emissions, a company should always use the same chart every year since different institutes calculate the emissions differently. When the same chart is used every year, the company can realistically compare the development of its emissions rates.

The second important point in his presentation was a graph about the costs of investing in corporate responsibility. In the short term the costs will be significantly higher than the profit gained from investing in the responsibility, but the further one looks, the higher the profits will grow.

The third important point was that by concentrating on corporate transparency the world will become a socially better place for all. The United Nations has listed global issues among which a company can decide on which issues to concentrate. The bigger the company, the bigger influence its actions will have on the world. Especially the big oil and energy companies' impact on the world is significant. There are commonly accepted frameworks for reporting available in www.globalreporting.org. By using these frameworks, it is possible to compare two or more companies.

The forth important point was the Triple Bottom Line of sustainability. According to Mr. Vermeulen sustainability consists of three aspects: profit, people and environment. Every company needs to make profit in order to survive and be able to affect the society. But the profit shouldn't come at any cost. Instead each company should also pay attention to the social aspect as well as the environment. The social aspect consists of both the company's own staff as well as the society around the company. The company should offer a safe working environment for its employees and education for them. The company also shouldn't pollute and exploit the environment. Where all these three aspects meet is the only place where the company is really performing sustainability.

The fifth important point was that the most important issues to report about sustainability should be the ones that the business has the most impact on. He used an example paper cups vs. emissions: it is nice to start using paper cups instead of plastic ones, but if the company is at the same time polluting the environment with huge emissions, the paper cups are insignificant in comparison.

After the presentation we interviewed Mr. Vermeulen about the business lives of the Netherlands and Finland and their differences and similarities. Mr. Vermeulen told us that he started his career in international companies and that he doesn't have much experience on national Dutch companies. However, he pointed out some characteristics of the Dutch working culture. He told us that the Dutch are direct, bold and punctual and can therefore sometimes be misinterpreted as being rude. The Dutch are not very nationalistic, instead they will adapt to the culture of their international partner very quickly. Failure is not a big issue in the Netherlands like it is in other countries, such as most of the Asian countries - if a Dutch person fails, they just try again and again until they get it right. There aren't many mistakes you can do that would cause a cultural crash with the Dutch, but Mr. Vermeulen mentioned that in the Netherlands 'yes' (either in words or by nodding) means 'I agree' instead of 'I understand' which can cause misunderstandings. Clothingwise one can't make mistakes. The Dutch expect people to actively join in business discussions, but they don't expect social talk at the beginning of meetings.

Mr. Vermeulen told us that Finland and the Netherlands have good political and business relations. We have a lot in common, so it is easy to do business with each other. The Netherlands' main export product to Finland is flowers and Finland sells wood to the Netherlands. Both countries' technology level is high which opens new opportunities for business actions. The governmental restrictions between the countries are low and the Finns and the Dutch are known to not have hidden agendas.

From the left: Oskari Raunio, Saija Seppälä, Gijs Vermeulen, Aapo Rikka,
Minna Schroderus, Julius Ratalahti and Severi Saarenmaa.



Cocoava375 opy

Magdalena Markiewich & Iwona Sobol: Foreign Exchange Markets and Financial Centers

Our team participated in a lecture about Foreign Exchange Markets and Financial Centers. The lecture was held by Magdalena Markiewich and Iwona Sobol who both teach international finance and currencies in University of Gdansk, Poland.

One interesting point that came up during the lecture, was how much UK’s history affects its position as the most important exchange market location. During 19th century UK colonised almost half the world, which contributes its leading role in the foreign exchange market. Another factor that has benefited UK in exchange market is the lack of regulations on the field.

Another surprising fact that came up, is how much geographical location affects global exchange market. For example, UK benefits from its time zone; their morning overlaps with late trading in the Far East and afternoon overlaps with New York.  Due to this, many foreign companies have their headquarters located in London.

Slang language used by exchange market dealers was also quite interesting and confusing. Lecturers showed us this sentence in dealer slang: “The Old Lady just bought half a yard of cable and there are plenty of bids for a Bill and Ben.” and made us figure out its meaning. It really wasn’t a surprise that none of us were able to decode the whole original meaning, which was: “Bank of England just traded half a billion US dollars for pounds, and there are plenty of bids for Japan Yen”. Especially the Old Lady got many guesses.

US dollar is by far the most traded currency in the currency trading business with 87,6% market share. EUR was speculated to become the worlds’ most important currency but it has never been even close to exceed the market share of US dollar.

We also learned about ISO codes for currencies. They are three letter codes in which first two letters indicate the country and last one points the currency. For example, JMD is ISO code for Jamaican Dollar. Just like any in any other rule, there were few exceptions to this one too. For instance, Poland currency is Polish zloty but the ISO code for it is PLN. This is due to change in valuation of zloty in 1995. When the valuation was changed, the ISO code also changed from PLZ to PLN which stands for Poland New currency.

Both lecturers, Magdalena Markiewich and Iwona Sobol, have studied in the University of Gdansk. Ms Markiewich has been an exchange student in Copenhagen. After graduating she worked in banking and corporate business but soon after she applied to the University to work. Ms Sobol has been an exchange student in Sweden. She had a dream to work in a university and that’s why she applied there.

According to the lecturers, working in finance business in Poland is challenging. The economic fluctuation constantly and adapting to new regulations can be difficult. Functioning well in these changes is very important. Teachers in University of Gdansk work very closely with banks and other institutions. The school has many visitor lecturers from the business field. Student also meet with representatives from companies which give them assignments.


Both Ms Markiewich and Ms Sobol believes that future for BBA studies looks optimistic. Constant learning and multi-talenting become more and more important as careers change continuously.

From left to right: Kristiina Rantanen, Magdalena Markiewich,
Hertta Ryösä, Liisa Räty, Iwona Sobol & Lauri Rinta-Opas.

Fresh Offices